"Helsingistä tulee vähän kuin Kööpenhamina", uskoo pyöräliikennettä edistävä Oskari Kaupinmäki, 33, ja kertoo miten jalankulun ja pyöräilyn konflikteja pyritään kaupungissa välttämään

Pyöräily: Näin kuvailee Helsingin pyöräliikenteen koordinaattori Oskari Kaupinmäki, 33, Helsinkiä pyöräilykaupunkina.

Helsingillä on kunnianhimoinen tavoite kaksinkertaistaa pyöräliikenteen määrä vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä osuus kaikista liikkumismuodoista on kymmenen, tulevaisuudessa 20 prosenttia.

Kohta kaksi vuotta toimessaan ollut, järjestyksessään Helsingin toinen pyöräliikenteen koordinaattori Oskari Kaupinmäki, 33, sanoo, että töitä riittää, mutta:

– Tavoite on täysin realistinen. Helsinkiä on Suomen kontekstissa hyvä verrata Ouluun. Siellä osuus on 20 prosenttia, eikä se ei johdu heikommasta joukkoliikenteestä, vaikka näin asia halutaan usein ilmaista. Siellä on vuosikausia panostettu pyöräväyliin määrätietoisesti.

Kantakaupungin upouusi pyöräkaista jäi lumikinosten alle – kaupunki myöntää: "Iso ongelma"

Kaupinmäen mukaan ainoa keino lisätä päästöjä vähentävää ja hiilineutraalia pyöräilyä on, että pyöräilyyn suhtaudutaan tasavertaisesti muiden liikkumismuotojen kanssa.

– Yksinkertaisesti se tarkoittaa, että joka paikassa pitäisi olla selvä, missä pyörän paikka on, myös risteysalueilla. Joka suuntaan pitäisi matkaa päästä jatkamaan pyörällä.

Helsinki on suunnittelussaan seuraamassa Kööpenhaminan ja Amsterdamin esimerkkiä: vilkkailla pääkaduilla yksisuuntaiset, ajoradasta erotetut pyörätiet sekä baanat, rauhalliset paikalliskadut ja erityisratkaisut, kuten Kulosaaren puistotiellä punamaalilla värjätty pyöräkatu, joka on osa itäbaanaa.

Helsingistä on tulossa maailmanluokan pyöräilykaupunki.

– Helsingistä on tulossa maailmanluokan pyöräilykaupunki, vähän kuin Kööpenhamina, jossa on ratikat. Tehtävä ei ole helppo, mutta tavoite on kirkkaana mielessä, Kaupinmäki toteaa.

Seuraavaksi vähän lisää tavoitteita. Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa muun muassa lisää pyöräteitä. Kantakaupungissa niitä tulisi olla 130 kilometriä ja baanoja saman verran. Pyöräteitä kantakaupungissa on nykyisten periaatteiden mukaan 35 kilometriä ja rakenteilla 15. Baanaverkostosta valmiina on 10 ja rakenteilla 12 kilometriä. Koko kaupungissa pyöräväyliä on yhteensä yli tuhat kilometriä.

Nyrkkisääntö on, että jos kadun nopeusrajoitus on yli 30 kilometriä tunnissa ja autoja yli 2 000 vuorokaudessa, erillinen pyöräkaista rakennetaan.

– Perusperiaate Helsingissä on, että jalankulkua ja pyöräliikennettä ei sekoiteta. Kulkumuodot ovat hyvin erilaisia. Jalankulun keskinopeus on viisi ja pyörän 15 kilometriä tunnissa. Se synnyttää konfliktitilanteita ja vastakkainasettelua. Kummankaan tarpeita ei pystytä ottamaan huomioon.

Mihin katosivat pyöräkaapit Vuosaaren metroasemalta? – Tässä syy poistoon

Uusia pyöräteitä rakennetaan Helsinkiin ohjelman mukaisesti pitkälti isojen katuremonttien yhteydessä. Ongelmallisimpia paikkoja pyöräilijöiden kannalta ovat tällä hetkellä Mannerheimintie välillä Reijolankatu–Helsinginkatu sekä koko Mäkelänkatu. Mannerheimintien remontti alkaa ensi vuonna ja Mäkelänkadun vuonna 2025. Yhteydet Itä-Helsinkiin paranevat merkittävästi, kun uusi siltayhteys Kruunusillat Hakaniemestä Kruunuvuorenrantaan valmistuu vuonna 2026.

Hermannissa asuva ja ympäri vuoden pyöräilevä Kaupinmäki sanoo itse olevansa liikennevälineiden sekakäyttäjä.

– Alle viiden kilometrin matkoilla käytän tavallisesti polkupyörää. Pyöräilen säällä kuin säällä. Käytän myös joukkoliikennettä ja kävelen paljon. Silloin tällöin kuljen myös autolla.

Kaupinmäki luopui omasta autosta muutettuaan Helsinkiin vuonna 2018, koska koki sen riesaksi. Auton voi tarvittaessa vuokrata. Kolmesta polkupyörästään pyöräilyn sanansaattaja valitsee sen, mikä kulloinkin on käytännöllisin.

– Jos haluan mennä pyörällä pidemmän matkan, 21-vaihteinen on paras. Kovimmalla käytöllä on 7-vaihteinen kaupunkipyörä. Sen sivulaukuissa voi näppärästi kuljettaa isommatkin kauppatavarat.

Tämän verran Hämeentiellä oikeasti on pyöräilijöitä – "Lupaavalta vaikuttaa"

Pyöräilyn lisääminen Helsingissä on Kaupinmäen mukaan tärkeää monestakin syystä.

– Yksi on se, että Helsinki on tiivis. Liikennejärjestelmien toiminta edellyttää, että myös pyöräliikenne on integroitu siihen. Toinen on, että joukkoliikennejärjestelmää halutaan täydentää. Joukkoliikennevälineet ovat niin ruuhkaisia.

– Pyöräily halutaan tehdä houkuttelevaksi ja jättää joukkoliikennevälineisiin tilaa niille, jotka sitä tarvitsevat.

Yksi hyvä esimerkki onnistuneesta liikennevälineiden sekakäytöstä on Vuosaari. Alue on laaja. Matka metrolle taittuu helposti pyörällä.

– Tämä vähentää myös keskustaan suuntaavien autojen määrää. Myös Kruunusillat on hyvä esimerkki. Kun alueelle tuodaan suora raitiotieyhteys, houkuttelee se vahvasti käyttämään pyörää ja ratikkaa kuin että menisi autolla keskustaan, Kaupinmäki jatkaa.

It-konsultti Janne yöpyi jokaisessa eritasoliitymässä pk-seudulla ja säästi upeimman viimeiseksi – "Loppujen lopuksi autot ovat aika hiljaisia"

"Voi säästää kymmeniä euroja päivässä" – Helsingin kantakaupungista on voinut tuurilla löytää ilmaisen parkkipaikan ja nyt porsaanreikä halutaan tukkia lopullisesti

Kuka?

Oskari Kaupinmäki, 33

Helsingin pyöräliikenteen koordinaattori helmikuusta 2020.

Asuu Hermannissa.

Pyöräilee ympäri vuoden.

Omistaa 3 pyörää.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut