Talvipyöräily: Ahtaassa katutilassa lumelle ei ole tilaa.
Hernesaaressa asuvaa Aapo Rauhiota sapettaa uusien, autojen ajoväylän tasolla olevien pyöräkaistojen talvikunto.
– Nyt kun tulee lunta ja loskaa, pyörätie ei erotu. Sillä on mahdoton ajaa pyörällä, Rauhio sanoo.
Autonrenkaiden alta lentävä lumi ja loska kertyy kinoksiksi pyöräkaistan päälle.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jää ajaa talvikelissä ajoradalla, autojen keskellä.
Erityisen hankalana paikkana Rauhio pitää lähellä kotiaan, Bulevardin päästä Eiranrantaan vievää Telakkakatua.
Kadulla ajaa paljon louhekuormassa olevia rekkoja sekä Länsisatamasta tulevaa muuta raskasta liikennettä.
– Ei ole kiva fiilis ajaa fillarilla, kun parinkymmenen sentin päästä pyyhkäisee louherekka.
Rauhion pyöräreitti kulkee Telakkakatua pitkin Kaivopuiston suuntaan ja Pohjoissatamaan.
Siellä, missä pyörätie on korotettuna erilliseksi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden väyläksi, ongelmaa ei ole.
Rauhion mielestä on nurinkurista, että kaupunki tehohoitaa talvikaudella pyöräilyverkostoa, jos baanoille ei pääse polkupyörällä.
Lue myös:
–Tämä on iso ongelma, toteaa katukunnossapidon tiimipäällikkö Tarja Myller ajoväylien tasolla olevista pyöräkaistoista.
Hän kertoo, että pyöräilijöiden väylät aurataan siinä missä autoilijoidenkin. Mutta kun autoliikenne itsessään pitää ajoväyliä puhtaina ja sulina, pyöräkaistoilla sama ei toteudu.
– Polkupyörän renkaat ovat kapeammat ja pyöräilijöitä on vähemmän. Lumi pääsee kinostumaan pyöräkaistoille ja jäätymään.
Telakkakadun osalta tilannetta vaikeutta se, että katutyöt ovat osittain kesken.
Lisäksi kadulla ei ole tilaa auratulle lumelle.
– Kun pyöräkaista aurataan, aurausvalli muodostuu pyöräkaistan viereen osittain jalkakäytävän päälle. Kun jalkakäytävä seuraavaksi aurataan, lumi valahtaa osittain takaisin jo hoidetulle pyöräkaistalle.
Ongelma on syntynyt parin viime vuoden aikana, kun uusia ajoväylän kanssa samalla tasolla olevia pyöräkaistoja on valmistunut pääasiassa kantakaupungin alueelle.
Vastaavia pyöräkaistoja on muun muassa Mechelininkadulla ja Lauttasaaressa.
Ongelmat korostuvat paikoissa, joissa tila on vähissä.
– Tätä ei ole osattu arvata, Myller toteaa.
Myller sanoo, ettei kunnossapitoa ja lumen poisajoa voi rajattomasti lisätä.
– Se tulisi liian kalliiksi.
Hän huomauttaa, että pyöräväylän kunnossapito työllistää jo nyt enemmän kuin ajoväylän kunnossapito, koska aurauskalusto joutuu hinkkaaman pyöräväyliä moneen kertaan jäätyneiden kinosten vuoksi.
Lue vielä:
Tämän verran Hämeentiellä oikeasti on pyöräilijöitä – "Lupaavalta vaikuttaa"