Ilkka Alanko remontoi vaimonsa kanssa hylätyn kartanon, jota ammattilaisetkin pitivät jo menetettynä tapauksena – "Ystävät olivat kauhuissaan, että mihin me olemme ryhtymässä"

Purkukuntoinen, mutta suojeltu kartanorakennus. Hankala yhtälö ei pelottanut Tessa Alankoa, vaan hän oli kertomansa mukaan sekunnin sadasosassa valmis tekemään kaupat Nupurin kartanosta.

– Kun vaimo toi minut tänne, pidin häntä ihan hulluna ja sanoin, että et voi olla tosissasi, Neljä Ruusua -yhtyeen laulaja Ilkka Alanko muistelee.

Vuosien työn jälkeen Nupurin kartanosta tuli nelihenkisen Alangon perheen koti. Espoon kaupunki arvostaa vanhan kartanon kunnostamista niin paljon, että Ilkka Alanko sai kulttuuriteosta viime itsenäisyyspäivänä Espoo-mitalin.

Kartanon juuret ovat syvällä Espoon historiassa, sillä 1540-luvulta alkaen on tiedossa, ketkä kartanon ovat omistaneet. Kartano on ollut aina samassa paikassa, mutta sitä ei tiedetä, onko kartano palanut joskus vai onko sitä laajennettu aina vaan.

– Olisi kiinnostavaa tutkia kartanon vaiheita lisää ja kirjoittaa siitä kirja, Tessa Alanko miettii.

Alangot tekivät kaupat Nupurin kartanosta vuonna 2011. Talo oli siihen mennessä ollut kymmenkunta vuotta tyhjillään. Ikkunat oli laudoitettu umpeen ja katto vuosi. Lomayhtymän omistamalla alueella oli viimeksi toiminut Turuntien motelli ja päärakennuksessa oli ollut ravintola ja motellin vastaanotto.

– Asuimme Nurmijärvellä ja etsimme perheelle isompaa kotia. Minä olisin halunnut rakentaa perheelle uuden talon, mutta aviomies vastusti. Kun selailin myytäviä tontteja, tämä tuli vastaan, Tessa Alanko kertoo.

Museoviraston asiantuntijatkin olivat huolissaan siitä, pystyykö kartanon vielä pelastamaan. Museovirastolla on yleensä kovat vaatimukset sen suhteen, miten ja millaisia korjauksia ja muutoksia vanhoissa taloissa saa tehdä. Nupurin kartanon ulkoasu on samanlainen kuin ennen, mutta sisätiloissa ei ollut mitään säästettävää, sillä lattiat olivat lahot ja välikatto oli vähällä romahtaa alas.

– Me halusimme tehdä tästä kodin. Me emme halua asua museossa, Ilkka Alanko sanoo.

Alan ammattilaisetkin pitivät Nupurin kartanoa menetettynä, sillä kiinteistönvälittäjä totesi, että olisi parempi, jos "itämaan immeinen" tulisi sytyttämään sisälle nuotion.

Valokuva syyskuulta 2011 näyttää, kuinka ankealta Nupurin kartano näytti. Talvella töitä tehtiin pilkkihaalarit päällä.

– Projekti rullasi, kun osasi avata suunsa oikeassa paikassa, niin sitten tuli oikeita ihmisiä vastaan, Tessa Alanko sanoo.

– Ystävät olivat kauhuissaan, että mihin me olemme ryhtymässä.

– Lähipizzerian lähettikin päivitteli pizzaa tuodessaan, että ei tästä mitään tule. Hän toivotti kuitenkin onnea projektille.

Ilkka Alanko antaa projektista täyden tunnustuksen rakennusalalla työskentelevälle vaimolleen.

– Minulla on peukalo keskellä kämmentä. Tessa suunnitteli, teki hankinnat ja rakensi paljon itse, koska hän tykkää tehdä käsillään. Minun hommani oli repiä rahat jostain. Vuodet olivat raskaita, kun tuntui siltä, että rahat eivät riitä millään. Velkaa on toki vieläkin.

– Tämä on ollut rakentamisen korkeakoulu. Voin jatkossa hyödyntää täällä oppimaani. Jos tulisi vielä tällainen projekti vastaan, lähtisin heti uudestaan, Tessa Alanko sanoo.

Kunnostetussa Nupurin kartanossa on kekseliäästi yhdistetty uutta ja vanhaa. Modernissa keittiössä on iso, vanha ruokapöytä, joka on Remu Aaltosen Porvoon-kodista.

Alakerran tilat ovat avarat ja valoisat. Ikkunoista avautuu näkymä Nupurinjärvelle.

Seinät ovat valkoiset, mutta ne voi tapetoida, jos se alkaa tuntua hyvältä ratkaisulta.

Vanhat kakluunit on säilytetty, mutta talo lämpiää nyt maalämmöllä.

– Taloa on muunneltu vuosisatojen kuluessa ja mekin olemme remontoidessa halunneet pitää mielessä sen, että talon tilat ovat jatkossakin mahdollisimman muunneltavia. Vanhoja taloja pitäisi säilyttää eikä purkaa. Museoviraston pitäisi suhtautua joustavammin remontoijien muutostoiveisiin.

Ylimpään kerrokseen johtaa rautaiset kierreportaat. Ne ovat peräisin puretusta rakennuksesta. Vintillä on Ilkka Alangon työhuone, jota hallitsevat kitarat, rummut ja muut musiikin tekemisessä tarvittavat välineet. Toinen puoli isännän omasta valtakunnasta kertoo perheen rakkaasta harrastuksesta, koripallosta.

Tarvittaessa Neljä Ruusua -bändi voi treenata Nupurissa ja siellä voi myös äänittää uutta musiikkia.

Vuonna 1982 perustetulla Neljä Ruusua -bändillä on tänä vuonna juhlavuosi.

– Viime viikot ovat kuluneet uuden albumin viimeistelyssä. Se ilmestyy helmikuussa.

Ilkka Alanko on tehnyt uuden albumin sanoitukset Nupurin kartanon vinttikamarissa.

– Olen koko elämäni työskennellyt kellareissa, ensin kotitalossa Joensuussa. Kaikki treenikämpätkin ovat olleet kellareissa, mutta nyt näen päivänvaloa ja jopa järvelle. Kellarissa on varatyöhuone, jos täällä ei irtoa mitään, Ilkka Alanko murjaisee.

– Istun vintissä kaikki päivät. On todella miellyttävää, että nyt ei tarvitse maksaa kalliista studioajasta, vaan voin laulaa ja äänittää omassa rytmissäni.

  Syksyllä ilmestyy Neljän Ruusun juhlajulkaisu, mutta sen sisällöstä Ilkka Alanko ei voi puhua vielä enempää.

Neljä Ruusua odottaa työntäyteistä vuotta: keväällä on kiertue, kesällä soitetaan festareilla ja syksyllä on juhlakiertueen vuoro.

Viime syksynä Neljä Ruusua pääsi koronapassien ansiosta toteuttamaan kiertueen. Se tuntui erityisen hyvältä.

– Arvostan kohtaamisia yleisön kanssa nyt entistä enemmän. 13. maaliskuuta 2020 piti olla kiertueen ensimmäinen keikka Tampereella. Meillä oli show kunnossa ja keikkabussi pakattuna, mutta kaikki peruttiin koronan takia.

– Silloin vedin lenkkarit jalkaan ja lähdin metsään juoksemaan, vaikka en koskaan käy lenkillä, Alanko muistelee.

Pahimman koronasulun aikaan olisi ollut aikaa tehdä biisejä, mutta silloin iskikin totaalinen lamaannus.

– Kun pääsemme taas keikoille, otamme joka sekunnista kaiken irti. Se ei olekaan itsestäänselvyys, että saamme tehdä tätä työtä.

Neljä Ruusua on harvinainen bändi, koska sen kokoonpano on pysynyt samana neljä vuosikymmentä.

– Se johtuu siitä, että me olemme niin erilaisia persoonia. Kukkotappeluita ei tule, kun jokaisella on oma tontti.

– Tärkeintä on se, että pystymme luomaan uutta, relevanttia musiikkia, jota soitetaan radioissa ja jota ihmiset käyvät kuuntelemassa.

Yhtyeen muodostavat laulaja Ilkka Alanko, kitaristi Petteri "Kode" Koistinen, basisti Jari "Lade" Laakkonen ja rumpali Kari "Kämy" Kämäräinen.