Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pelastuskoulun pääsykokeisiin uskaltautuu vain muutama nainen vuosittain – tässä testissä he yleensä reputtavat

Palomiehet: Pelastuskoulun johtajan mukaan naisten ja miesten valintakokeita ei pitäisi eriyttää, koska työtehtävät ovat kaikille samat.

Helsingin pelastuskouluun hakee vuosittain noin 2–4 naista, kertoo pelastuskoulun johtaja Jari Lempinen.

Kaikkiaan hakijoita on yleensä reilut sata ja sisään valitaan alle 20. Haku on käynnissä helmikuun alkuun.

Fyysiset pääsykoevaatimukset voivat joitakuita pelottaa.

– Vaatimukset ovat kaikille samat, sanoo Lempinen.

Hänen mukaansa naisille kompastuskiviä ovat penkkipunnerrus ja leuanveto.

– Penkkipunnerrus on ehkä naisille se haastavin, mikä useimmin aiheuttaa karsiutumisia. Leuanvetoja pitää olla kuusi, se yleensä menee.

"Muistan yhden tapauksen, jossa henkilö piti hakea pois nostolavalla" – Palomieheksi pyrkivällä ei saa olla työhön vaikuttavia fobioita: näin niitä testataan valintakokeessa

Penkkipunnerruksessa pitää nostaa 45 kiloa vähintään 25 kertaa minuutin aikana. Painoissa tulee haastetta monille miehillekin, Lempinen tietää, etenkin kun mukaan lisätään pääsykoejännitys.

Valintakoe ovat karsiva, eli jokainen testi täytyy läpäistä jos mielii jatkoon. Uusintaa saa kerran yrittää, mutta yleensä penkkipunnerrus ei suju sen paremmin 10 minuutin odotuksen jälkeenkään.

– Voimat ovat menneet jo edellisessä maksimisuorituksessa, Lempinen toteaa.

Pitäisikö naisten pääsykoetta sitten helpottaa, jotta naisillakin olisi paremmat mahdollisuudet kouluttautua pelastajiksi?

Lempisen mielestä ei.

– Poliisillahan naisten pääsykoetta on kevennetty, mutta palo- ja pelastusalalla vaaditaan samojen työkalujen ja tavaroiden kantoa niin naisilta kuin miehiltä. Sen sijaan testejä voisi kehittää sellaisiksi, mitä työssäkin tarvitaan. Esimerkiksi paareja pitää kantaa portaissa 70–80 kilon painon kanssa, Lempinen antaa esimerkin.

– Yleiskestävyys on se juttu, ei niinkään se, että on paljon lihaksia.

Naisia on valmistunut Helsingin pelastuskoulusta muutama. Vantaan Sanomat kertoi viime keväänä Sari Rautialasta, joka on ensimmäinen koko Suomessa palomieheksi valmistunut nainen, Rautiala valmistui Pelastusopistosta Kuopiosta vuonna 1995. Rautiala kertoi jutussa, ettei ole katunut uravalintaansa päivääkään.

Monta lähtöä päivässä – Palomiehen työpäivä vaatii hyvää kuntoa

Lempisen mukaan valtakunnallisesti on käynnissä pelastuskoulutuksen kokonaisuudistus, jossa pohditaan myös valintakriteereitä.

Helsingin pelastuskoulun jatko on myös ollut vaakalaudalla, mikä on herättänyt huolta pelastajien riittävyydestä pk-seudulla, kun maan toinen alan koulutuspaikka on Kuopiossa.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) lupasi loppuvuodesta 2021, että Helsingin koulun jatko on turvattu toistaiseksi.

Pelastuskoulutus jatkuu Jätkäsaaressa sittenkin – sisäministeri Ohisalo myöntämästään toimiluvasta: "Ilman ammattitaitoisia pelastajia asemat eivät paranna palveluita"

Lähihoitajille 30 e/kk, palomiehille 100 euroa – Näin Helsinki jakaa palkankorotuksia tänä vuonna, lääkäreille kertaluonteinen palkitseminen

Helsinkiläisen kerrostalon palohälytin alkoi soida keskellä yötä, eikä kukaan tiennyt mistä sen saa hiljennettyä – Palotarkastajalta selkeä viesti