Vilja, 19, löysi hiihdon hurman: "Tää on ihan sikahauskaa" – Oikukas sää ja vähäinen lumimäärä tuovat haasteita Helsingin laduntekijöille

Kuninkaantammentien mäestä kuuluu kikatus. Vilja Ketolainen, 19, on laskenut pellonreunaan päättyvän mäen, mutta ystävä Inka Sulkakoski.19, on pyllähtänyt kesken matkan.

– Olen ensimmäistä kertaa suksilla sitten ala-asteen, kertoo Sulkakoski päästyään mäen alas.

Muutaman kerran suksilla ollut Ketolainen houkutteli hänet ladulle Pitkäkoskelle.

– Tää on ihan sikahauskaa. Etenkin alamäkien lasku, Ketolainen sanoo.

Sulkakoskikaan ei pyllähdyksestä hätkähdä vaan jatkaa matkaa ja uusvanhan lajin haltuunottamista.

Hiihtobuumi siivitti myös tämän lajin kovaan suosioon – "Eniten jännitin jarruttamista"

Vielä viime viikon alussa Pitkäkosken ja Paloheinän ladut olivat erinomaisessa kunnossa. Loppuviikon lämpöaalto teki pahaa jälkeä.

– Ainoastaan Paloheinän lumetut reitit pystyttiin pitämään hiihtokunnossa, kertoo laduista vastaava tiimiesimies Mircos Kienanen.

Tiina Pirilä, 54, muutti pysyvästi Saariselän mökille, jossa hän ennen kävi vain lomalla – "Parasta on Lapin kaamos, enkä kaipaa muualle kuin vielä syvemmälle korpeen"

Missään vaiheessa kuluvan talven aikana lunta ei ole ollut tarpeeksi Helsingin laduntekijöille.

Ladun ajamiseen vaikuttaa lumimäärän lisäksi lumen koostumus, se miten lumi on tullut, millainen pohja ladulla on ja missä reitti kulkee. Olosuhteet voivat vaihdella suurestikin samalla alueella.

Latujen ajankohtaista kuntoa voi seurata ulkoliikunta.fi -palvelun kautta. Kienasen mukaan kuntotietoja päivitetään mieluummin ala- kuin yläkanttiin.

Paloheinän hiihtoladut -nimisestä Facebook -ryhmästä saa tietoa latujen kunnosta toisilta hiihtäjiltä.

Pasi Kettunen pohti viime keskiviikkona päivän suksivoidetta autonsa perällä Pitkäkosken peltoparkissa.

Lauhtuvassa kelissä voitelu on tärkeä, mutta oikea hiihtotekniikka auttaa myös lipsuvan suksen hallinnassa, Kettunen kertoo.

"Aina mennään kun olosuhteet ovat kohdillaan" – Retkiluistelijat Netta ja Peik tekevät merellä jopa 50 kilometrin lenkkejä, näin konkarit varautuvat riskeihin

Osin Kalasatamassa, osin Vantaanlaaksossa asuva Kettunen kertoo hiihtävänsä pääasiassa Pitkäkoskelta käsin.

– Kaupungille kiitos, että tällä lumimäärällä saadaan erittäin hyviä latuja aikaiseksi.

Kettusen suosikkilenkki kulkee peltoladun kautta Paloheinään ja sieltä Maunulan majalle.

– Vanhat hiihtomajat ovat tunnelmallisia.

Vuosaaressa asuva Hannu Uusikivi arvostaa myös latuverkostoa, jossa on useita taukopaikkoja. Tällä kertaa hän on lähtenyt Paloheinästä ja hiihtänyt peltojen kautta Pitkäkosken majalle.

– Paloheinän peltolatu on kevättalvella ykköspaikka, sanoo vuosaarelainen, joka käy hiihtämässä myös Mustavuoresa ja Hakunilassa.

Silja Pehto nousee mäkeä Pitkäkosken kuohujen suunnasta.

– Kunhan hiihtelen, Pehto toteaa hiihtolenkkisuunnitelmistaan.

– Ei ole muutakaan tekemistä, kun mihinkään ei pääse.

Hän kuitekin totea, ettei hiihtely luonnossa ole mitenkään huono ajanviete.

Akseli, 17, pyörittää omaa suksipajaa rivitalon pihavajassa – ammattitaito karttui SM-tason harrastuksessa

Pitkäkosken majalta Niskalaan kulkevalle Kuninkaantammentielle ajetaan hiihtolatu vielä kuluvan talven ajan. Jatkossa se on tarkoitus aurata talvisin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Hiihtäjiä palvelee jatkossa vieressä, lähes koko matkan kulkeva peltolatu.

Micros Kienanen kertoo, että Kuninkaantammentietä on tarkoitus leventää Pitkäkosken päästä, jotta hiihtolatu ja jalankulkijoiden väylät mahtuvat kulkemaan talvisin rinnakkain lyhyen, noin 500 metrin, matkan.

Levennystä ei ehditty tehdä kuluvaksi talveksi.

Hiihtäjien suosiman "peltoparkin" paikalle suunnitteilla virallinen pysäköintialue Haltialassa – työsuhdeasuntojen tilalle luontokoulu?

Netissä pyörinyt video sai helsinkiläisen Noelin, 10, aloittamaan hurjan lajin – "En ole vielä mikään Matti Nykänen"

Hiihtäjien autot tukkivat pelastusaseman tien Malmilla – ratkaisuksi sakkoja sekä uusi parkkialue kentälle

Innokkaat hiihtäjät huolettavat merikotkaparin pesän lähellä – Nadi ja Amalia saattavat jopa luopua pesinnästä, jos kokevat kotisaarensa muuttuneen rauhattomaksi