1840-luvulla rakennetusta padosta aiotaan purkaa pala Koillis-Helsingissä – "Ei estä lohikalojen vaellusta, mutta on tarpeeton hidaste"

Ympäristö: Kirkonkylänkosken padosta on ollut haittaa taimenille.

Keravanjoessa sijaitseva Kirkonkylänkosken pato on taimenille vain haaste muiden joukossa, varsinkin jos ne vielä tuntevat padon aiemmilta vaelluksilta.

– Osa isoista taimenista pääsee ylös, joko hypäten tai kalatiestä. Pato ei ole niille este vaan hidaste, kala- ja kalastusbiologi Elias Haro kuvaa.

Hän toimii Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen jokitalkkarin sijaisena.

Taimenen hyppy on kuin urheilusuoritus.

– Padon alla on kohta, jossa on niin sanottu hyppykuoppa. Siinä taimen pystyy ottamaan veden alla vauhtia. Kokenut kala kurkistaa pinnan yläpuolelle edessä olevaa suoritusta tai tekee harjoitushypyn. Ja hetken kuluttua se menee yli 1–1,5 metrin hypyllä, Haro selostaa.

Pienempi taimen joutuu tekemään isoa lajitoveriaan enemmän töitä päästäkseen padon yli.

– Se verottaa voimia ja kuluttaa kalaa.

Kaiken kokoiset kalat voivat myös vahingoittua, kun ne iskeytyvät hypätessään päin patoa, sillä vain osa hypyistä onnistuu. Taimenia hyppää padon yli kymmenittäin vuodessa.

– Kirkonkylänkosken pato ei estä lohikalojen vaellusta, mutta se on tarpeeton hidaste, Haro sanoo.

Haron mukaan padossa oleva kalatie toimii, mutta vähäisillä virtaamilla kalat eivät sitä juuri käytä.

– Kalat eivät ehkä löydä sitä tai ole halukkaita nousemaan siitä. Heti kun virtaama kasvaa, alkaa kalatiessäkin liike. Kalatie ei kuitenkaan ole niin mieluisa, etteikö osa mieluummin yritä hypäten padon yli.

Pato on kiusa kaikille kaloille ja siksi Vantaan ja Helsingin kaupungit ovat suunnitelleet kaupunkien rajalla sijaitsevan padon osittaista purkamista vuodesta 2020 lähtien.

Projekti sai lisäpontta, kun Tikkurilankosken padon osittainen purku vuonna 2019 oli niin suuri menestys. Taimenet pääsevät nyt nousemaan siitä helpommin kutemaan.

Padosta on tehty esiselvitys ja seuraavaksi siitä pidetään asukastilaisuus ensi viikolla. Se on osa yleissuunnitelmaa.

– Kun yleissuunnitelma on valmis, voidaan hakea vesilupaa padon purkamiseksi, kertoo patoprojektia johtava Vantaan kaupungin patovastaava Ari Asikainen.

Kivipadon purkamiseksi on selvitetty muun muassa se, miten purku vaikuttaa Keravanjoen vedenpintaan ja maaperän vakauteen.

– Tämän vuoksi on päädytty pitämään padon yläpuolinen vedenpinta nykyisellä tasolla rakentamalla padon yläpuolelle tekokoski, Asikainen sanoo.

Kirkonkylänkosken padosta puretaan noin 10 metriä.

– Tikkurilankosken patoa purettiin 20 metriä, Asikainen vertaa.

Vesilupa saataneen ensi vuoden keväällä. Silloin urakkaa ei enää ehditä kilpailuttaa niin, että työ voitaisiin tehtyä vielä kesällä.

– Kalojen nousu kudulle ja mädin kehittyminen estävät purkutyöt syksystä kevääseen. Mikäli kaikki menee suunnitellusti, niin purku voisi alkaa kesällä 2024.

Padon purkamisen yhteydessä on suunniteltu rakennettavaksi melojille rantautumispaikka Vantaan puolelle Keravanjokea.

Purkamisen arvioidaan maksavan noin 600 000 euroa. Sen maksavat puoliksi Vantaa ja Helsinki. Vuodenvaihteessa mukaan liittynyt WWF osallistuu suunnittelukustannuksiin 25 000 eurolla.

Kirkonkylänkosken yleissuunnitelmasta pidetään asukastilaisuus Teams-sovelluksella 20.1. klo 17.30–19.30. Linkki tilaisuuteen: bit.ly/kirkonkylankoski.

Pato

Rakennettiin 1840-luvulla

Kirkonkylänkosken pato sijaitsee Keravanjoessa lähellä Vantaan Pyhän Laurin kirkkoa.

Pato on rakennettu 1840-luvulla joen rannalla sijaitsevan myllyn pyörittämistä varten.

Patoa on kunnostettu 2000-luvun alussa. Kalatie rakennettiin 1990-luvulla.

Padon osittainen purkaminen parantaa kalojen ja pohjaeliöstön, kuten äyriäisten liikkumismahdollisuuksia.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut