Helsinkiläinen Jaana, 51, tähtää vielä yhteen fitness-kisaan – tämä on iän vaikutus: "Kaipasin uusia haasteita"

Treeni: Vuorotyötä tekevä Jaana Holm-Vähäviita, 51, käy salilla kaksi kertaa päivässä. Hän innostui lajista 45-vuotiaana.

Roihupellon teollisuusalueen uumenissa aamutreenejä kahdeksan aikaan tekevä Jaana Holm-Vähäviita, 51,on lajinsa harvinaisuuksia Suomessa.

Fitness-urheilu mielletään usein nuorten naisten harrastukseksi, jossa kilpaillaan fyysisestä ulkomuodosta. Viidenkympin ikäisiä kilpailijoita ei ole jonoksi asti.

Kilpailuja käydään amatööri- ja ammattitasolla.

– Kaipasin uusia haasteita. Innostuin fitness-urheilusta, kun olin 45-vuotias, Holm-Vähäviita muistelee.

Tämä trendilaji toimii myös lääkkeenä – aktiivinen harjoittelu vaikuttaa jopa identiteettiin: "Sitä kysyy itseltään, että..."

Hoitoalalla työskentelevä urheilija pitää lajin vaativuudesta, siinä saa haastaa itseään ja kehittää fysiikkaansa.

– On innostava huomata voimatasojen kehittyminen ja rikkoa ennätyksiään.

Tyhjän vatsan harjoitukset ja ruoan määrän vähentäminen käyvät hermon päälle.

Lajin vaativuudesta kertoo, että Holm-Vähäviita on osallistunut kuuteen vuoteen vain yhteen kilpailuun. Aina ei yrityksistä huolimatta kisalavalle olla päästy. Kisakuntoon pääsy on pitkäjänteistä työtä.

Kirja: Bull Mentula pelkäsi kuolevansa marraskuisella automatkalla – "Toi sun syke, mä näen sen"

Fysiikan rakentaminen omaan lajiin sopivaksi ei tapahdu hetkessä. Toinen puoli fitness-urheilua on dieetti, jolla varmistetaan lihasten näyttävyys esityksessä.

Fitness-urheilijan dieetti ei tarkoita muutamaa kiloa pois vyötäröltä. Lähtötasosta riippuen Holm-Vähäviita pudottaa painoaan kisoja varten 10–15 kiloa normaalipainostaan.

– Kisadieetti on kuuden kuukauden projekti. Tänä aikana kehoa kiristetään ja muokataan kohti huippukuntoa. Kisakunto niin sanotusti ”kuoritaan” esiin.

Harjoitusjakson aikana seurataan tarkkaan suunniteltua ruokavaliota ja treeniohjelmaa. Kisadieetillä haetaan lihasten erottuvuutta. Rasvan palaessa lihakset erottuvat paremmin ja näin kehon malli tulee esiin.

– Treenimäärät lisääntyvät dieetin edetessä ja ruokamäärät vähenevät. Ohjelmaan kuuluu kaksi harjoitusta päivässä. Lisäksi harjoitellaan esiintymistä, tehdään korkkarikävelyä ja hiotaan pakolliset asennot kilpailua varten.

Holm-Vähäviidan mukaan on tärkeää, että on oma ammattitaitoinen valmentaja, jolla on kisakokokemusta.

Ruokavalio on äärimmäisen tiukka. Harjoituksia on viitenä päivänä viikossa, kahdesti päivässä.

– Valmentaja motivoi, kun nälkä ja väsymys alkaa painaa etenkin dieetin loppujaksolla. Ajatus alkaa harhailla ja on heikkoja hetkiä, varsinkin kun kalorimäärät pienenevät.

Holm-Vähäviita tekee vuorotyötä. Aamuvuoron jälkeinen harjoitus on helpompi.

– Vuorotyössä tuplatreenit joutuu usein tekemään peräkkäin etenkin jos on ilta- tai yövuoro. Muuten toinen treeni jää tekemättä. Aamuvuoroon herätys on aikaisin, silloin ehtii tehdä tyhjän vatsan treenin ennen töitä. Töiden jälkeen teen vielä salitreenin, hän kertoi joulukuussa ennen nykyisiä koronarajoituksia.

Suomen vahvin mies Mika Törrö kattaa itselleen pöytään muovirasian, koska annos ei mahdu lautaselle – "Välillä on ärsyttänyt syödä näin paljon, vaikkei olisi nälkäkään"

Dieetit ovat aina eräänlaisia matkoja, Holm-Vähäviita sanoo.

– Ensimmäisellä dieetilläni heräsin välillä kahdelta yöllä. En saanut millään unta. Menin jääkaapin eteen ja mietin, että syönkö jo nyt. Toisinaan ajattelin lähteä yöllä lenkille. Loppuaika on rankkaa, tyhjän vatsan harjoitukset ja ruoan määrän vähentäminen käyvät hermon päälle.

Eikä ikä anna mitään anteeksi.

– Iän karttuessa joutuu tekemään kovemmin töitä päästäkseen kisakuntoon.

Aineenvaihdunta ei ole enää samaa luokkaa kuin nuoremmilla. Palautumiseen menee enemmän aikaa ja voi olla iän tuomia sairauksia.

Vuorotyön tekeminen ei helpota mitenkään asioita. Holm-Vähäviidalla on tavoitteena kisata mahdollisesti ainakin vielä yhden kerran, vuonna 2023.

"Ikä ei ole este voimaharjoittelulle" – Tällainen on riittävän tehokas treeni seniorille

Fitness-urheilua on myös helppo sanoa itsekeskeiseksi lajiksi.

– Olen erimieltä, että laji olisi jotenkin turhamainen. Tämä on yksilölaji, kuin nyrkkeily, vapaaottelu, hiihto, voimistelu… Tässä keskitytään omaan suoritukseen ja tekemiseen, Holma-Vähäviita painottaa.

Suositun lenkkipolun varteen ilmestyi jyrkät puuportaat – eivät olekaan tarkoitettu juoksijoille, tästä on kyse 

Helsinkiläinen Raimo, 91, on hiihtänyt tänä talvena jo 550 kilometriä – ei ole pessyt 55 vuotta vanhaa luottovaatetta kertaakaan: "Joskus on lumeen pieksitty"

Juttua muokattu 21.1. klo 13.30. Lisätty tieto, että haastattelu on tehty joulukuussa ennen nykyisiä kuntosalien koronarajoituksia.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut