”Vanhempien erimielisyys voi lisätä lapsen huolta ja pelkoa” – Näin puhut lapsen kanssa koronarokotuksesta

5–11-vuotiaiden lasten rokotukset ovat käynnistyneet. Rokotepiikki itsessään on monelle lapselle pelottava tai vähintäänkin epämiellyttävä asia.

Lapset ovat jo vuoden ajan altistuneet rokotusten hyödyistä ja haitoista käytävälle keskustelulle. Myös lasten parissa puhutaan, kuka ottaa rokotuksen ja kuka ei.

Sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki tarjoaa rokotuspelkojen lääkkeeksi keskustelua.

– Rokotuksen saavalle lapselle on hyvä kertoa, miksi rokotus on vanhemman mielestä hyvä ottaa.

– Mikäli vanhempi on itse epävarma rokotuksen mielekkyydestä, siitä kannattaa ensin keskustella toisen vanhemman tai muiden aikuisten kanssa.

Tietoa löytyy THL:n sivuilta.

Mikäli vanhemmat ovat erimielisiä asiasta, keskustelua tulisi käydä lapsen kuulematta.

– Vanhempien erimielisyys voi lisätä lapsen huolta, pelkoa ja epävarmuutta.

Lapsen kanssa on myös hyvä pohtia, miksi jossain perheessä päätetään ottaa rokotus ja toisessa ei, mikäli asia vaivaa lasta.

Piikkiin liittyvää pelkoa voi lieventää keskustelemalla aiemmin annetuista rokotuksista.

Lue lisää:

Kaikkien 5–11-vuotiaiden koronarokotus voi alkaa – "Ei saa hidastaa tehosterokotusten antamista"

Pajamäki työskentelee Mannerheimin Lastensuojeluliitossa (MLL). Hänen vastuullaan on lapsille ja nuorille sekä aikuisille keskusteluapua tarjoavat netti- ja puhelinpalvelut.

– Koronapuhe on palveluissamme päivittäistä, vähintään viikoittaista.

Pajamäki arvioi, että koronaan liittyvät asiat ovat esillä erityisesti vanhemmille tarkoitetuissa palveluissa.

– On kyllästymistä, väsymistä, huolta omasta jaksamisesta tai nuoren mielenterveydestä.

Yksi huoli on pienten lasten voimakkaat pelot koronaan liittyen. Pelot liittyvät omaan sairastumiseen ja läheisten aikuisten sairastumiseen.

Lapset ovat pelkoineenkin yksilöitä: siinä missä yhtä pelottaa mennä kouluun, toinen pesee tunnollisesti vähän väliä käsiään. Kaikkia tilanne ei suinkaan pelota. Joku taas tarvitsee päivittäin rauhallista puhetta ja tyynnyttelyä.

Lapsen pelkoja tulee kuunnella ja niitä voi yrittää avata tarkentavilla kysymyksillä, Pajamäki neuvoo.

– Mitä lapsi oikeastaan pelkää? Pelon taustalla voi olla jotain muuta, mitä aikuinen olettaisi.

Pelkoa ei missään nimessä pidä vähätellä.

Lapselle on hyvä kerrata, ettei virus ole vaarallinen pienille lapsille. Rokote suojaa useimpia vanhempia vakavalta taudilta.

Lapsen pelon kannalta on tärkeää, miten aikuiset keskustelevat koronasta ja kenen kanssa. Vanhempi voi siirtää koronahuoltaan lapsiin tahtomattakin. – Jos tilanne huolettaa aikuista, olisi tärkeää, että puhekumppaniksi löytyisi toinen aikuinen tai tarvittaessa ammattilainen, mikäli ahdistus tai pelko on iso.

Kouluun tai päiväkotiin meneminen voi jännittää, kun yhä useampi luokka- tai päiväkotikaveri on saanut tartunnan.

– Pienille on todella tärkeä kertoa ääneen, että aikuiset tekevät parhaansa lasten suojelemiseksi tartunnalta niin kouluissa kuin päiväkodeissa.

– Lapsella pitää olla olo, että on turvallista mennä kouluun ja päiväkotiin. Lasten oikeus on myös nauttia leikkimisestä, oppimisesta ja muiden seurasta.

Lue vielä:

Rokotukset kouluissa alkavat – Malmin rokotuspisteellä oli viikolla ruuhkaa –  Harri, 13: "Alusta alkaen oli aika selvä, että otan sen"

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut