Mari Eerikäinen, 93, oli helsinkiläislähiön ensimmäisiä asukkaita 60 vuotta sitten: Hartwall kiersi myymässä limsakoreja, pankkikonttori toimi autossa – "Ostarin paikalla oli maatila"

Alueet: Vannoutuneet pihlajamäkeläiset kertovat elämästä lähiön alkuvuosina. Lehmät laidunsivat, pankkikonttori toimi autossa ja lapset etsivät työmailta "paukkulankaa".

Jukka Eerikäinen matkusti linja-autossa ja näki lehdessä ilmoituksen: Pihlajamäki nousee.

– Hän jäi Hakaniemessä autosta pois ja kävi merkkaamassa meille asunnon, kertoo Mari Eerikäinen, 93, samaisen asunnon olohuoneessa 60 vuotta myöhemmin.

Haagalaisessa vuokra-asunnossa asunut 5-henkinen perhe muutti valtion rahoittamaan kaksikerroksiseen asuntoon metsäisen mäen päälle vuonna 1962. Muuttohetkellä talon toista päätyä vielä rakennettiin. Valmista tuli vuonna 1963.

Kirkonkellot soivat Pihlajamäessä uudenvuodenyönä – tässä syy

Arkkitehti Esko Korhosen suunnittelema ns. terassitalo oli toinen uuteen lähiöön valmistuneista taloista. Pitkänmallisessa, 4-kerroksisessa rivitalossa on kaikkiaan 28 kaksikerroksista asuntoa. Alakerroksen asuntoihin kuuluu pieni piha, yläkerroksen asunnoissa on terassit.

– Pihlajamäki oli tuolloin maalaiskylä. Nykyisen koulun paikalla oli peltoja ja lehmiä, ostarin paikalla maatila, Mari Eerikäinen muistelee.

– Asuinalue oli vuosikaudet yhtä rakennustyömaata. Alkuun ei ollut yhtään kauppaa.

Eikä juuri kenelläkään ollut autoa. Tuttu ruokakauppias Haagasta oli aikaansa edellä ja kuljetti ruokakassit vanhojen asiakkaidensa uudelle kotiovelle.

Hartwallin auto kävi alueella myymässä limsakoreja. Pankkikonttorikin kulki Pihlajamäkeen kumipyörillä. Pankinjohtaja Köninki otti vastaan talletuksia ja antoi tililtä rahaa.

Tytär Tiina Eerikäinen, 64, oli 4-vuotias perheen muuttaessa Pihlajamäkeen.

Hän muistelee aluetta jännittävänä leikkipaikkana: oli metsää, kalliota, juoksuhautoja ja aitaamattomia rakennustyömaita.

– Etsimme räjäytyksissä käytettävää paukkulankaa ja maistelimme tervanmakuista pikeä pikipadoista.

Kavereita oli valtavasti, sillä uusiin asuntoihin muutti pääasiassa lapsiperheitä.

Kansakoulun hän aloitti yhteen kerrostaloon perustetussa koulussa. Lapsia oli niin paljon, että koulunkäynti piti jakaa aamu- ja iltavuoroihin. Tiinalle osui iltavuoro.

Koulun muutto Pihlajamäen kansakouluun on jäänyt mieleen.

– Kannoimme kaikki jotain uuteen kouluun.

Eerikäinen muistaa 1960-luvun lapsuuden nousevassa lähiössä ihanana aikana. Iltaisin luettuihin Anni Polvan Tiina-kirjojen päähenkilöön oli helppo samaistua.

Eerikäisten muistoissa kovin rakennusvaihe ajoittui 1960-luvulle. Ostoskeskus valmistui vuonna 1963. Parhaimmillaan nykyisen S-marketin tilalla oli Eerikäisten laskujen mukaan 12 liikettä.

Lue vielä: Ostarin purku alkaa pian, tilalle Lidl ja ruokaravintola – Lähikuppiloiden katoaminen suututtaa Ralli-baarin terassilla: "Lähden baariin Malmille tai Kallioon"

Asukkaiden suussa alue jakaantui kahteen rakennuttajien mukaan: oli Hakan puoli, jolla Eerikäiset asuivat ja Saton puoli Pihlajanmäkeä halkovan Rapakiventien toisella puolella. Sadon puolen asunnoissa oli pyykkituvat, Hakan puolella toimi pesula.

70-luvulla alueelle alkoi nousta kerrostaloja, joita 1960-luvulla alueelle muuttaneet eivät katsoneet hyvällä. Hyvällä ei myöskään katsottu Pihlajiston nousemista hyvien lenkkimaastojen paikalle. Savelan rakentuminen savipelloille ihmetytti.

Tunnetko Helsingin kaupunginosia slangiksi? – mikä on Bärtsi, Gresa tai Busis?

Uusista naapurustoista ja myöhempien vuosikymmenten täydennysrakentamisesta huolimatta, Pihlajamäki näyttäytyy Eerikäisille edelleen viihtyisänä asuinalueena, jossa on upea arkkitehtuuri ja kaunis luonto. Nykyisin 1960-luvun rakennukset ovat asemakaavalla suojeltu.

– 60-luvun arkkitehtuuri on todella hienoa. Asuntojen sisällä neliöt ovat hienosti käytetty, Tiina Eerikäinen sanoo.

Hänen kotinsa on yli 30 vuoden ajan ollut Rapakiventien toisella puolella – Sadon puolella Pihlistä.

Pihlajamäki täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Alueen arkkitehtuuriin voi tutustua täällä.

Jos Suomeen olisi hyökätty 2001, helsinkiläiset olisi viety turvaan sisämaahan – Katso tästä minne oma asuinalueesi olisi evakuoitu

Kuusi kirkkoa joutui liipasimelle Helsingissä: Kalliossa erityisen vaikea tilanne - syynä seurakuntien talousvaikeudet

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut