Kolmannella koronarokotuskerralla voi saada oireita, joita ei ole edellisistä annoksista saanut, esimerkiksi päänsärkyä tai kuumetta.
Onko haittavaikutuksien vertailussa kolmas annos rokotussarjan vaikuttavin? Yksilöiden tilanteet vaihtelevat, painottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.
– Se voi vaikuttaa tilanteeseen, jos on ennen kolmannen rokoteannoksen ottamista sairastanut koronan, ja se on jo ehtinyt tehostaa aiemmin saatua suojaa.
Reaktio kolmanteen rokotuskertaan voi olla aiempaa voimakkaampi siksi, että sairastetun koronavirustaudin jäljiltä vasta-ainetasot ovat ihmisessä koholla.
– Silloin saattaa tulla kolmannesta enemmän ohimeneviä haittoja kuin toisesta, esimerkiksi voimakas pistospaikan tulehdusreaktio tai voimakasta väsymystä.
Aiempaa vahvempi reaktio koronarokotteeseen voi tapahtua myös, jos toisen ja kolmannen rokoteannoksen ottamisessa on hyvin lyhyt aikaväli. Tällaisessa tilanteessa suojateho on voinut säilyä verrattain vahvana hetkeen, jolloin ottaa kolmannen rokoteannoksen.
Suojatehon hiipuminen on yksilöllistä.
Hanna Nohynek
– Suojatehon hiipuminen on yksilöllistä, Nohynek painottaa.
Nämä olivat yksilöllisiä esimerkkejä. Onko kolmannen rokotuskerran suhteen kokonaisuudessaan jotain hälyttävää tiedossa?
– Mitään uutta vakavaa signaalia ei ole tullut tietoomme, Nohynek kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen Fimeaan oli 11.1. mennessä tullut 419 kolmatta rokoteannosta käsittelevää haittavaikutusilmoitusta.
Hanna Nohynek huomauttaa, että tilannetta on tarkasteltu myös kansainvälisten tietojen perusteella.
– Israelissa ja Yhdysvalloissa haittailmoitusten määrät eivät ole lisääntyneet merkittävästi verrattuna toiseen annokseen. Israelissa on annettu pisimpään kolmansia rokotuksia, heinäkuusta lähtien, ja siellä on seurantatutkimuksissa havaittu keskimäärin vähemmän haittatapahtumia kolmannen kuin toisen annoksen jälkeen.
Suomessa ja läntisissä maissa on yhtenevä käytäntö haittailmoituksien suhteen.
– Meillä haittasignaalin havaitsemisesta vastaa Fimea, ja tarkempia signaalin varmistamisen epidemiologisia tutkimuksia tekee THL, lähinnä rekisteripohjaisten terveystietojen avulla, yhdistämällä rokotusrekisterin ja sairaalahoito- ja avohoidon tietoja.
Fimea valvoo rokotteiden turvallisuutta.
– Kolmansista annoksista ei ole ilmennyt mitään uutta tai poikkeavaa, lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri Fimeasta vahvistaa.
Haittavaikutusilmoituksessa esitetty vakavuusarvio perustuu ilmoittajan tekemiin merkintöihin.
– Ilmoitukset ovat koskeneet Comirnatya ja Spikevaxia ja yleisimmät kolmannesta annoksesta ilmoitetut haitat ovat kuume, lihaskipu, päänsärky, väsymys, sekä rokotuskohdan ja -raajan kipu.