Kallion Sivukirjastossa oli viime viikolla päivä, jolloin vasta viimeinen asiakas maksoi ostokset viiden euron rahalla.
– Piti odottaa koko työvuoro, että pääsii kuittaamaan iltapäivälehtien ostokset itselleni kassasta, kertoo ravintolan työntekijä.
Samansuuntaista kertovat monet muutkin ravintolayrittäjät. Käteisen osuus on monessa ravintolassa enää yksi prosentti tai 2-4 prosenttia maksuliikenteestä.
Siellä, missä on pelikoneita ahkerassa käytössä, kolikot vielä kilisevät.
Suomen Pankki raportoi jo viime toukokuussa, että koronapandemia on vauhdittanut maksutapojen muutosta Suomessa. Lähes puolet suomalaisista oli vähentänyt käteisen käyttöä pandemian aikana, ja suurin osa uskoi käteisen käyttönsä vähentyneen pysyvästi.
– Korttimaksaminen on ravintoloissamme ehdottomasti käytetyin maksutapa, mutta kyllä käteisellekin on yhä paikkansa. Vaikka koronakriisi on varmasti vähentänyt käteisen käyttöä entisestään ja kenties pysyvästi, on käteinen raha edelleenkin tärkeä maksuväline monelle asiakkaallemme, HOK-Elanto Liiketoiminta Oy:n toimialajohtaja Henriikka Puolanne kertoo.
Ravintoloitsija (mm. Pastis ja Muru) Timo Linnamäki sanoo, että käteistä käytetään enää todella vähän ja koronan aikana käteinen vähentynyt entisestäänkin.
– Puhutaan ihan pikku prosenteista. Pankkikortilla maksetaan eniten ja sen jälkeen tulevat luottokortit: Mastercard, Visa ja Amex, hän laskee.
Suomeen rantautunut KFC-ketju ei ole koronatilanteesta johtuen ottanut käteistä vastaan 6. tammikuuta jälkeen. Koronan aikana on raportoitu myös muista yrityksistä, jotka ovat rajoittaneet käteisen vastaanottamista.
Suomen Pankissa on jo pohdittu koko käteisen tulevaisuutta. Pankin linjausten mukaan ainakin kansalaisten päivittäisen hyvinvoinnin kannalta tärkeät palvelut on voitava hankkia myös käteisellä. Näillä tärkeillä palveluilla tarkoitetaan ennen muuta elintarvikkeiden, lääkkeiden ja polttoaineen hankintaa, jotka on myös huoltovarmuuden kannalta luokiteltu kriittisiksi palveluiksi.
