Helsinkiin nousee nyt hurja määrä tornitaloja, mutta tyssääkö buumi tähän? – Pentti, 75, lataa tyhjentävän kommentin 33-kerroksisen maamerkin ulkonäöstä

Skanskan 33-kerroksinen Atlas, 24-kerroksinen Hyperion ja Bonavan 16-kerroksinen Sitadelli 2.

Siinä Vuosaaren uudet tornitalot, joita rakennetaan parhaillaan Columbuksen viereen lähelle metroasemaa. Sitadellin pitäisi valmistua jouluksi, muiden reilun parin vuoden sisällä.

Vuosaarelainen Toni Kovalainen, 16, haluaisi asua korkealla, mutta Atlakselle hän ei syty.

– Korkeat talot kuuluvat lähemmäksi keskustaa. Vuosaaressa pitäisi olla matalampaa. Kuusikerroksiset ovat sopivia. Haluaisin asua Kalasataman tornitaloissa. Sieltä on varmasti upeat maisemat, hän pohtii.

Vuosaari on yksi niistä Helsingin alueista, joihin rakennetaan parhaillaan useita korkeita taloja.

Asemakaavapäällikkö Marja Piimies sanoo, ettei korkea rakentaminen ole välttämättä yleistymässä Helsingissä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että halutuimpia alueita ei ole enää vapaana.

– Rakentaminen on suhteellisen kallista ja siksi sijainnilla on merkitystä. Muutama vuosi sitten korkea rakentaminen oli enemmänkin keskustelussa ja kaavoja laadittiin useaan paikkaan. Se konkretisoituu nyt rakentamisena, Piimies kertoo.

Korkeaa rakentamista perustellaan muun muassa tehokkuudella.

– Korkea rakentaminen ei välttämättä ole aina kovin tehokasta, koska se tarvitsee tilaa ympärilleen jo pelkästään Suomen valaistusolosuhteiden vuoksi. Usein samaan tehokkuuteen päästään kantakaupunkimaisella umpikorttelilla, Piimies kertoo.

Vuosaaressa kolme vuotta asunut Sanna Autere, 59, on tornitaloista hieman harmissaan, koska ne tekevät metroaseman ympäristöstä ahtaamman.

– Mutta korkeat talot ovat suurkaupungin merkki. Havainnekuvissa ne näyttävät hienoilta. Itse en sellaiseen halua kuitenkaan muuttaa. Esimerkiksi paloturvallisuus mietityttää. Asun seitsemännessä kerroksessa. Minulla on hyvät merinäköalat.

Kaupunki pitää tornitalon määritelmänä 16 kerrosta. Asemakaavapäällikkö sanoo, että se perustuu muun muassa paloturvallisuusmääräyksiin, ja siihen että ”johonkin se raja on vain vedettävä”.

Lehto rakentaa kahta 16 kerroksen tornitaloa Malmin keskustaan. Skanskalla on yhtä korkea kohde myös Pasilan Postipuistossa.

Ilmalaan on kaavoitettu nykyisen Pöllölaakson alueelle 16-kerroksinen talo.

Kalasataman tornitalot määriteltiin valkoisiksi yhdestä selvästä syystä – tässä on totuus, kaavoittaja: "Ei tässä mitään itseruoskintaa pidä harrastaa"

Viime kesänä Kontulan metroaseman kupeeseen valmistui 16-kerroksinen Kojamon talo, jossa on vuokra-asuntoja. Paikalliset asukkaat kertoivat tuolloin Helsingin Uutisille että Keinulaudantien tornitalo toi piristystä koko kaupunginosaan.

Vuosaaren nykyinen maamerkki on 26-kerroksinen Cirrus, joka valmistui vuonna 2006.

– Tuleva 33-kerroksinen on paljon parempi kuin Cirrus, joka on aivan surkea. Mutta jostainhan se täytyi aloittaa, Pentti Ikkala, 75, kommentoi Atlaksen havainnekuvaa.

– Minun puolestani Helsinkiin saa rakentaa lisää korkeita taloja, mutta riittääkö esimerkiksi Vuosaaressa palveluja kaikille uusille asukkaille? Itse en muuttaisi tornitaloon. Mitä tehdä, jos hissit eivät toimikaan?

Helsinkiin on suunnitteilla useita yli 20 kerroksisia taloja, esimerkiksi Kalasatamaan. Jätkäsaaren 24-kerroksisesta kylpylähotellista tulisi vuonna 2016 valmistunutta Clarionia korkeampi.

Ruoholahden Itämerentorille aiotaan rakentaa yli 20-kerroksinen talo.

Keski-Pasilan Trigoniin suunniteltiin jopa 200 metristä pilvenpiirtäjää. YIT kuitenkin vetäytyi hankkeesta loppuvuonna.

Kuva: Kalasataman uusin tornitalo rakenteilla – myös siihen tulee vain vuokra-asuntoja

Hengenvaarallinen ilmiö: Kuka heittää lasipulloja 134-metrisestä Majakasta? – "Älkää kävelkö tästä!"

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut