
- Katso isompi kuva
- Katso isompi kuva
Palvelut: Tonelle on yksi alueen vanhimmista liikkeistä.
Helsingissä kivijalkaliikkeiden kadosta on puhuttu jo pitkään. Vanhoja ja perinteisiä yrityksiä on jouduttu lopettamaan. Tilalle on tullut suuria kauppakeskuksia, joissa kansainväliset vaateketjut jyräävät lopulta pienemmät liikkeet.
Munkkiniemen Puistotiellä sijaitsee yksi harvinaisuus Helsingissä. Vaateliike Tonelle perustettiin Munkkiniemeen vuonna 1938 ja se toimii siellä edelleen äidin ja tyttären voimin.
– Tämä liike on käynyt läpi kaksi sotaa. Korona voi niihin verrattuna olla aika pientä, toteaa vuodesta 1994 asti liikkeen omistanut Kaisa Kauppinen.
Tytär Mari Ilomäki on ollut mukana tavalla tai toisella siitä alkaen, kun äiti osti liikkeen.
– Olen ollut mukana vaatemessuilla ja sisäänostotapahtumissa alusta alkaen. Tonellessa olen työskennellyt noin viisi vuotta.
Liikkeeseen ostetaan eurooppalaisia, mutta myös suomalaisia miesten- ja naistenvaatteita. Myynnissä on myös ulkomaisia laatumerkkejä, joita muualla ei myydä.
Ilman koronaa edessä olisi alkuvuodesta ollut jälleen työmatka vuosittaisille sisäänostajien messuille, mutta ei tänä vuonna.
Korona on muutenkin punninnut vaatekauppojen kestävyyttä, myös Tonellen.
– Alkuun hiljeni aivan täysin, mutta päivääkään emme ole olleet kiinni. Olimme ensimmäisiä maskien myyjiä Munkkiniemessä, Kauppinen kertoo Itävallasta tilatuista Wolford-merkkisistä maskeista.
Tekstiileitä, kuten sukkahousuja valmistava merkki on suosittu laatua tuntevien sekä elokuvatähtien ja mallien keskuudessa.
– Sitten niitä alkoi tulla muillekin, Kauppinen muistelee.
Ilomäki korostaa, että koronan keskellä ihmisille oli tärkeää, että tutut asiat säilyvät ja että liikkeen ovesta saattoi kävellä sisälle.
– Tärkeintä alussa oli, että olimme täällä ja että joku asia sentään on ja pysyy. Sellaiset asiat luovat turvallisuutta.
Liikkeen perustivat vuonna 1938 ystävykset Toini ja Ellen. Liike sai omistajiensa alkukirjaimista myös nimensä, eikä sitä ole vuosien aikana haluttu lähteä muuttamaan. Kahden vuoden kuluttua Tonellen perustamisesta liikkeen osti uusi yrittäjä, joka oli sukua toiselle perustajalle.
– Meistä kumpikaan ei tiedä heistä hirveästi mitään. Uusi omistaja oli liikkeen toisen omistajan sukulainen, todennäköisesti jossain tässä lähellä asunut, koska siihen aikaan ei päivittäin kuljettu pitkiä matkoja, Ilomäki sanoo.
Toinen omistaja piti putiikkia 87-vuotiaaksi asti. Kaisa Kauppiselle vaatekauppa päätyi puolestaan 27 vuotta sitten kuin sattumalta.
– Mieheni perheellä oli tässä seinän toisella puolella kelloliike. Minulle tarjottiin tätä kauppaa ja minä ostin.
Kauppinen työskenteli vielä tuohon aikaan silloisella Soneralla.
– Esimieheni varoitteli minua lainan ottamisesta, mutta minä tiesin tasan tarkkaan, mitä yrittäjän elämä on.
Vuosien varrella liike on toiminut muutamassa eri liikekiinteistössä, mutta aina kuitenkin Munkkiniemessä.
Vuodet ovat kohdelleet yli 80-vuotiasta Tonellea hyvin, tai ainakin siinä määrin hyvin, että vuosikymmenestä toiseen on pärjätty. Äiti ja tytär toivovat, että moni kivijalkaliike pysyisi hengissä isojen kauppojen puristuksessa, sillä henkilökohtainen palvelu on se, mitä pienet liikkeet voivat parhaimmillaan asiakkailleen tarjota.
– Pienen kaupan idea on, että valikoima on erilainen kuin suurissa marketeissa ja pystymme tarjoamaan yksilöllisiä vaihtoehtoja. Kaupan päälle saa vielä vaatteiden hoito-ohjeetkin, toteaa Ilomäki.