Timo Östermanin 150-neliöinen koti Helsingissä lyö ällikällä – muovimoduuleista tehdyn paritalon toinen puoli piti purkaa jo vuosia sitten

Kannelmäen pientaloalueen kätköissä sijaitsee harvinainen talo. Muovinen ja moduuleista rakennettu arkkitehti Matti Suurosen vuonna 1971 suunnittelema Venturo-talo nousi otsikoihin, kun Espoon näyttelykeskus Weegee ilmoitti hankkineensa ikonisen talomallin.

Mari Eerikäinen, 93, oli helsinkiläislähiön ensimmäisiä asukkaita 60 vuotta sitten: Hartwall kiersi myymässä limsakoreja, pankkikonttori toimi autossa – "Ostarin paikalla oli maatila"

Kannelmäessä oven tulee avaamaan omistaja Timo Österman, joka muutti perheineen Venturoon vuonna 1996.

– Talo oli tuolloin myynnissä. Teetimme kuntotarkastuksen ja katsoimme, että kaikki on kunnossa. Eipä siinä sen ihmeempää. Talo on erikoinen, mutta hyvin se on toiminut.

Erikoinen talo todella on. Kolmesta muovimoduulista koostuvassa talossa on yhteensä 150 neliötä. Pyöreine kulmineen se muistuttaa ulkoapäin jollain tavalla suurta asuntovaunua, mutta ei sitten kuitenkaan.

Österman sanoo tehneensä taloonsa jonkin verran korjauksia, kuten uusineensa säännöllisesti saumoja, jotta vesi ei pääsisi alumiinisista saumoista rakenteisiin sekä laittaneensa lasikuituisen katon päälle huovan.

– Sateella ropina oli niin kova, että huopa hiljentää hyvin ääniä.

Minkälaista muovitalossa on ollut asua?

– Ei se eroa muista taloista juurikaan. Ehkä on jotain pikkujuttuja. Jos lämpötila muuttuu äkkiä, talo voi naksua. Talvella kulmien pyöreistä kohdista saattaa ulkopuolella valua vähän jäätä. Jos tämä olisi tehty hieman myöhemmin, olisivat eristeet olleet varmasti paksummat.

Eristeenä aikansa rakennustuotoksessa, 1970-luvun muovi-innostuksen aikaan, on käytetty polyuretaania. Vielä samalla vuosikymmenellä tuli öljykriisi. Muovitalo-buumi hiipui. Talojen valmistus lopetettiin.

Omakotitalo muuttui sikhitemppeliksi – rukoilijoita ja juhlanviettäjiä tulee ympäri Suomen

Kannelmäessä Venturoita oli itse asiassa aikanaan kaksi. Paritalon rakennuksista kumpikin koostui kolmesta moduulista. Välissä oli autotalli.

Östermanien naapuritalo purettiin jo vuonna 2009, kun rakennuksessa todettiin erilaisia sisäilmaongelmia ja vuotoja. Tilalle rakennettiin puurakenteinen omakotitalo, joka peittää tehokkaasti jäljellä olevan Venturon Tanotorventien suuntaan.

Moduuleista yksi myytiin yksityishenkilölle Ruotsiin, jossa sen kunnostaminen vapaa-ajanasunnoksi alkoi taidehistorioitsija Marko Homeen mukaan viime vuonna.

– Kaksi muuta moduulia päätyivät yksityishenkilöiden omistukseen Suomessa.

Home sanoo, että Venturot olivat aikansa tuotoksia. Muovitalojen suosio ei kestänyt kauan, mutta Venturoita ehdittiin valmistaa Suomessa yhteensä 19. Kannelmäessä oli ainoa Venturo-paritalo. Venturot toimivat asuntoina, mutta myös myymälöinä ja huoltoasemina.

Nykyisin moni vierastaisi asumista muovitalossa.

– Varsinkin, kun muovi nähdään ympäristöongelmana, mitä se tietysti onkin. 1960–70-luvun taitteessa asia ei ollut pinnalla, vaan muovi nähtiin tulevaisuuden rakennusmateriaalina. Jos muovitaloa hoitaa ja huoltaa, se kestää eikä ole ympäristöongelma, vaan oman aikansa kiinnostavaa rakennushistoriaa.

Kuva: Ufon näköinen talo saa seurakseen toisen klassikon Espoossa – "Se on kunnostettavana Ekin Muovissa"

Suomessa Venturoita on jäljellä enää muutama, samoin ulkomailla. Tarkka määrä ei ole tiedossa.

Virtasalmella kunnostettavana oleva Venturo on tarkoitus siirtää Weegeen pihalle arviolta ensi vuonna. Venturon tulo Tapiolaan riippuu Weegeen piharemontin aikataulusta.

Sisäpuolelta Östermanien koti on arkkitehtuuriltaan kaikkea muuta kuin tavallinen. Moduulin kaarevien seinien muoto jatkuu asunnossa sisällä. Ikkunat olivat alkujaan koko seinän kokoiset, mutta niitä on myöhemmin todennäköisesti lämmönsäästön vuoksi pienennetty huomattavasti.

Talon saunassa on Suurosen suunnittelema pieni ja pyöreä kiuas. Österman kehuu löylyjä.

– Saunassa on mukavan pehmeät löylyt johtuen kaarevista muodoista.

Helsingin vanhimman puutalon salat julki – historiasta löytyi erikoinen ja kiehtova tarina

Kun pariskunnan koti on vain toisen omistuksessa, kustannuksista ja erojärjestelyistä kannattaa sopia ajoissa – ”Kenenkään tiluksilla ei asuta ilmaiseksi”

Marko, 30, löysi tuottoisan 117-neliön asunnon ja osti perään toisenkin: "Tämä on aliarvostettu kaupunginosa" – erikoinen talo herättää ohikulkijoiden huomion

Näin hurjasti sähkön hinnannousu koettelee suomalaisia: sähköön jopa +1 000 euroa enemmän vuodessa – Tällaisia sopimuksia sähköyhtiöt nyt tarjoavat