Helsinkiläisen tuottamat päästöt kaupunkien vertailussa toiseksi suurimmat – Järvenpäässä asukasta kohden pienin hiilijalanjälki

Suuressa kaupungissa asuminen ei välttämättä ole ilmastoystävällisempää kuin pienessä kunnassa.

Kaupunkien ja kuntien kulutuksen hiilijalanjälki on nyt laskettu ensimmäistä kertaa. Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhdessä kuntien kanssa toteuttamassa hankkeessa laskettiin kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.

Kulutusperusteisten päästöjen laskenta tehtiin ensimmäistä kertaa Suomessa vertailukelpoisesti suurelle joukolle kuntia. Hankkeeseen osallistui yhteensä 15 kuntaa ja kaupunkia.

Tämä mättää kasvipohjaisissa tuotteissa – Maitotuotteiden vaihtoehdot löytäneet tiensä koteihin

Helsinkiläisten kasvihuonekaasupäästöt olivat koko vertailun toiseksi korkeimmat, 9,2 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa (t CO2-ekv./asukas). Vain Hämeenlinna kiri edelle, jossa luku oli 9,4 t CO2-ekv.

Pienin hiilijalanjälki asukasta kohden oli Järvenpäässä, noin 7,7 tonnia CO2-ekv. vuodessa

Keskimäärin kuntalaisen hiilijalanjälki oli vertailussa noin 8,7 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Kun vertaillaan energiankulutuksen ja rakentamisen päästöjä muihin kuntiin, ne ovat Helsingissä suurimmat, eli 3,43 t CO2-ekv/asukas. Tavaroiden ja palveluiden päästöissä Espoo ja Helsinki ovat kärjessä. Tavaroiden ja palveluiden asukaskohtaiset päästöt olivat puolestaan pienimmät Joensuussa sekä noin 10 000 asukkaan Iissä.

Ruoan ja liikkumisen osalta puolestaan Helsingin päästöt asukasta kohden ovat muita kaupunkeja ja kuntia pienemmät.

Laskentaa varten kehitetty Kulma-malli tuottaa uudenlaista tietoa kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, kuten kunnassa käytettyjen rakennusmateriaalien ja kunnassa kulutettujen elintarvikkeiden päästöistä.

Helen lopettaa kivihiilen käytön Helsingissä yli 5 vuotta suunniteltua aiemmin – potkut uhkana 288 työntekijälle

Uudenlaisen laskentamallin lähtökohtana on kuntalaisten kulutus ja siitä aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, onko hyödykkeet tuotettu kunnassa, muualla Suomessa tai ulkomailla.

– Uudet tulokset tekevät näkyväksi myös ne kuntalaisten toiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka jäävät perinteisen kuntien päästölaskennan ulkopuolelle. Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä, jossa eri toimin pyritään vaikuttamaan myös kuluttajien valintoihin, hankkeen projektipäällikkö, Sitowisen asiantuntija Emma Liljeström kertoo tiedotteessa.

Merkittävimpinä kulutuksen päästöjen lähteinä erottuivat valtaosassa kuntia energiankulutus ja rakentaminen sekä ruoka. Myös liikkumisen sekä tavaroiden ja palveluiden kulutuksen päästöt olivat merkittävät.

Helsingin päästöille on yksi selkeä syy.

– Korkea luku johtuu erityisesti energiankulutuksen suurista päästöistä. Energiankulutuksen päästöihin vaikuttavat kaukolämmön tuotannossa käytetyt fossiiliset polttoaineet, Helsingin kaupungin ilmastoasiantuntija Petteri Huuska selittää.

Helsinki tekee aktiivisesti töitä kaupungin hiilijalanjäljen pienentämiseksi, ja kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali jo vuonna 2030.

"Helsingistä tulee vähän kuin Kööpenhamina", uskoo pyöräliikennettä edistävä Oskari Kaupinmäki, 33, ja kertoo miten jalankulun ja pyöräilyn konflikteja pyritään kaupungissa välttämään

Laskenta osoitti myös, että ruoan ja erilaisten ruokapalveluiden kulutuksesta aiheutuu merkittävä osa kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoka muodostaa keskimäärin lähes neljäsosan kuntalaisen kulutuksen hiilijalanjäljestä. Ruokasektorin laskelmat perustuvat S-ryhmältä saatuun aineistoon ja pitkäaikaiseen tutkimustyöhön.

Suurimmissa kaupungeissa ruokapäästöt olivat hivenen muita alemmat, mikä voi johtua kasvissyönnin osuudesta.

– Joka tapauksessa ruokasektorin päästöt ovat tyypillisesti jonkin verran pienemmät silloin, kun kulutetaan vähemmän lihaa ja lihajalosteita. Esimerkiksi punaisen lihan, erityisesti naudanlihan kulutusta tulisi korvata vielä lisää valkoisella lihalla ja kotimaisella luonnon kalalla ja kasviperäisellä ravinnolla, jotta päästöjä saataisiin vähennettyä, toteaa Liljeström.

Pienydinvoimala Helsinkiin? – Pormestari Juhana Vartiainen antaa yllättävän arvion rakentamisaikataulusta

Kaukolämmön hinta uhkasi nousta 50% – Helenin hallituksen Osmo Soininvaara paljastaa miten 30 prosentin korotus neuvoteltiin: ”Alemmas emme voineet mennä”

Tässä on vuoden 2021 turhake – moni meistä sortuu ylittämään suositusten mukaisen määrän

HU vieraili paikassa, johon rakennetaan Helsingin kivihiilikasojen korvaajaa – Helen: tämä vaikutus uudella laitoksella on kaukolämmön hintaan

Kuva: Helsinkiin nousee parhaillaan 7 perinteisesti tehtyä hirsitaloa – tämä erikoisuus kuuluu jokaiseen asuntoon

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut