Suurperheessä kasvaneet Laura ja Anssi ovat tavallista läheisemmät – "Toisinaan jopa huvittaa, että olemme niin samanlaisia, molemmat myös yhtä äkkipikaisia"

Kaksoset: Kun sisaruksilla on sama syntymäpäivä, arki on erilaista.

Mellunmäkeläisellä Laura Turusella, 27, ja Espoon Kilossa asuvalla Anssi Turusella, 27, on arvaamattoman paljon yhteistä.

– Meillä on samanlainen maku, huumorintaju ja luonteenpiirteet, sisarukset luettelevat yhdessä sujuvasti.

– Vaikka muutkin sisarukset ovat minulle rakkaita, Anssin kanssa olemme tavallista läheisempiä. Vähän kuin paita ja peppu, piakkoin sosionomiksi valmistuva Laura Turunen kertoo.

Tunteeseen on olemassa selittävä tekijä: Laura ja Anssi ovat kaksosia.

Kaksosten elämää on tutkittu Suomessa varsin paljon. Pari vuotta sitten ilmestyi monikkosisarusten elämää valottava tietokirja Kiehtova kaksosuus (Gaudeamus 2020).

Erikoista on se, että nyt maassamme elää runsaasti nuoria aikuisia, jotka ovat kaksospareja.

Kaksostutkija ja Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio valottaa teoksessa ilmiötä.

– Varsinainen kaksosten ja kolmosten buumi koettiin 1990-luvulla. Tämä johtui osin siitä, että keinohedelmöitys yleistyi Suomessa, Kaprio kertoo.

– Monikkoraskaudet vähenivät takaisin "luonnolliselle" tasolle, kun hoidot kehittyivät.

Laura ja Anssi myöntävät, että heillä on keskenään tiiviimpi suhde muihin sisaruksiin nähden.

– Kieltämättä olen Lauran kanssa paljon läheisempi kuin muiden sisarusten – siitäkin huolimatta, että meidän lapsuudenperheessämme oli yhteensä kuusi lasta, laboratoriossa työskentelevä Anssi kertoo.

– Meille on usein sanottu, että kun keskustelemme toistemme kanssa, puheen rytmi on paljon nopeampaa kuin muutoin. Se on asia, jota emme itse huomaa. Tunnemme toisemme niin hyvin, ettei yhteydenpitoon tarvita aina edes sanoja, Laura myhäilee.

Sisarukset kävivät ala-asteen samalla luokalla ja juhlivat lakkiaisensa samaan aikaan.

– Kun joskus pienenä lintsasimme koulusta, senkin teimme yhdessä.

– Se toisinaan jopa huvittaa, että olemme niin samanlaisia. Molemmat olemme yhtä äkkipikaisia ja tiedämme, mitkä asiat toista ärsyttävät, Laura naurahtaa.

Myös Turusten äiti on varttunut kaksoissiskonsa kanssa. Heidät puettiin aikanaan samanlaisiin vaatteisiin, mutta Lauran ja Anssin kohdalla meneteltiin toisin.

– Meillä oli aina yksilölliset vaatteet. No, ala-asteella meillä oli samanlaiset lasketteluasut, muttei juuri muuta, Laura muistelee.

– Olisihan meille voitu antaa melkein samanlaiset etunimetkin, mutta eipä onneksi annettu. Parempi niin kuin että olsimme olleet Laura ja vaikkapa Lauri, pohtii Laura.

Ajatusleikki siitä, että Laura ja Anssi olisivatkin identtiset kaksoset, vaikuttaa kuitenkin sisaruksista oudolta.

– Kyllä se tuntuisi aika hämmentävältä. Silloin olisimme tietenkin samaa sukupuolta, ja varmasti keskinäiset roolit olisivat toisenlaiset kuin nyt, Anssi arvioi.

Suomen monikkoperheet ry järjestää ensi keskiviikkona webinaarin siitä, kuinka yhdistää kaksosuuden voima ja ainutlaatuisuus.

Webinaaria voi seurata kello 13.30 alkaen osoitteessa www.monikkoperheet.fi.

Webinaarin juontaa toimittaja Maarit Tastula.

Valtakunnallista kaksosten päivää vietetään 2.2.2022.

Kaksosuus

Onnea ja hätääkin

Kun perheeseen syntyy kaksoset, seurauksena voi olla onnen lisäksi myös hämmennys.

– Ensimmäisenä reaktiona saattaa olla jopa hädän tunne, sillä kyllähän kaksosista on perheessä myös enemmän kuluja kuin yhdestä lapsesta, kertoo Suomen monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.

Myös muut voivat kiinnittää tilanteeseen huomiota.

– Varsinkin perheen ulkopuoliset näkevät kaksoset helposti samanlaisina lapsina, vaikka kyseessä onkin kaksi itsenäistä persoonaa.

Kumpulan mukaan tällainen "kaksostaminen" on Suomessa edelleen varsin yleistä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut