Pohjois-Helsingissä on menossa kettujahti – Näin kapinen eläin yritetään loukuttaa

Eläimet: Kettuja voi nähdä nykyisin jopa keskustan kaduilla.

Pohjois-Helsingin alueella on menossa kettujahti. Tapanilan, Tapaninvainion ja Tuomarinkylän alueilta on tullut kaupungin viranomaisille ilmoituksia kapisesta ketusta. Kuvia teitä pitkin jolkottelevasta tai itseään rapsuttavasta sairaasta yksilöstä on jaettu myös alueiden Facebook-ryhmissä.

– Kyse voi olla yhdestä tai useammasta yksilöstä, kertoo palvelupäällikkö Antti Helakallio Starasta.

Stara on vienyt maastoon pyyntiloukkuja. Mikäli heikkoon kuntoon ajautunut kettu päätyy ruoan perässä loukkuun se todennäköisesti lopetetaan. Terveet yksilöt vapautetaan.

– Kettu on todella varovainen eläin ja menee loukkuun yleensä vasta todella huonokuntoisena.

Stara loukuttaa sairaita ja häiriötä aiheuttavia eläimiä kaupungin hallinnoimilta alueilta useimmiten asukkaiden ilmoitusten perusteella.

Häiriötä aiheuttavien, kuten aggressiivisten eläinten, pyynnin aloittaminen vaatii valvontaeläinlääkärin näkemyksen. Sairaiden eläinten pyynti voidaan aloittaa ilmoitusten perusteella.

Pihoilla majailevista, kapisista ketuista kannattaa ilmoittaa pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikköön tai kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun. Staralla ei ole omaa päivystävää numeroa.

Kapi on eläinten tauti, jota aiheuttaa nahan pintakerroksessa elävä syyhypunkki. Kapisen eläimen tunnistaa usein huonosti voivasta turkista, mutta myös hyväturkkinen yksilö voi kantaa kapia. Kapi aiheuttaa kovaa kutinaa.

Sairaasta yksilöstä kielii myös se, että eläin hakeutuu asutuksen lähelle, josta sen on helpompi löytää ruokaa.

Valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti kertoo, että pyynnin tarkoitus on lopettaa eläimen kärsimys. Lahti ei pidä todennäköisenä, että esimerkiksi citykettujen kapi tarttuisi kytkettyinä pidettäviin koiriin tai ihmiseen kaupunkiolosuhteissa.

Tartuntavaara kasvaa, jos koira pääsee tutkimaan ketun makuupaikkoja tai pesää.

Helakallio kertoo, että pyynnissä käytettävät loukut asetetaan paikkoihin, joissa ne eivät ole helposti nähtävillä kuten metsäisiin tai vaikeakulkuisiin maastoihin.

– Loukut pysyvät yleensä piilossa. Mikäli päivittäisissä tarkastuksissa havaitaan pyyntiin liittymätöntä liikkumista loukun läheisyydessä, loukut siirretään toiseen paikkaan.

Helsingin Facebook-ryhmissä on jaettu talven aikana useita kuvia ja havaintoja city-ketuista. Hiihtäjät ovat raportoineet Paloheinän laduilla loikkivasta repolaisesta. Onko kaupungin kettukanta kasvussa?

– Kettujen aiempaa suurempi rohkeus liikkua ihmisten ilmoilla päivänvalossa ja kuvaamisen suosio voivat näyttäytyä kettukannan kasvuna, vaikka sellaisesta välttämättä ole kyse, sanoo ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.

Tietoa tai arviota Helsingin kettujen määrästä ei ole.

Pakarinen huomauttaa, että kannan kasvuun taas voisi viitata se, että havaintoja tehdään nykyisin eri puolilta kaupunkia. Parikymmentä vuotta sitten ketut pesivät pääasiassa metsäisessä Itä-Helsingissä.

Ympäristötarkastaja Tuomas Lahti huomauttaa, että ketun voi nähdä Helsingissä missä tahansa ja milloin hyvänsä.

– Itse olen nähnyt ketun Aleksanterinkadulla, Mannerheimintiellä ja Runeberginkadulla. Senaatintorilla juossut kettu ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen vuonna 2019.

– Rohkeimmat yksilöt eivät vaikuta lainkaan pelokkailta tai ihmisaroilta.

Kaikkiruokaisena repolaiselle kelpaavat niin kanit, rotat, linnut, kuin myös jätteet ja kasvimaiden antimet.

Myös maassa pesivät linnut kärsivät kettujen määrän lisääntymisestä.

–  Tämän vuoksi asutuksessa kiinni olevilla linnustonsuojelualueilla, kuten Viikissä, joudutaan pyydystämään kettuja siinä missä vierasperäisiä pienpetoja supikoiraa ja minkkiä, kertoo Pakarinen ympäristönsuojeluyksiköstä.

Itsekseen liikkuva kettu voi lepäillä pensaiden tai rakenteiden suojissa, mutta pentuja varten naaras kaivaa mielellään luolan.

Helsingin luontainen kamara on suurelta osin moreenia tai kalliota, joiden kaivukelpoisuus on huono.

– On ollut tapauksia, joissa pesäluola on tontilla täyttömaalla isonkin rakennuksen alla, Pakarinen kertoo.

– Jos entistä niukempi suoja alkaa kelvata myös naaraille poikaspesäksi, kettukanta voi vielä nykyisestäkin tihentyä.

Myös vähälumiset ja lämpimät talvet suosivat kantaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut