Siltamäessä tehdään parhaillaan noin 850 asunnon jättimäistä putkiremonttia. 39 talon ryhmäkorjaushanke tuo taloyhtiöille yhteensä miljoonien eurojen säästöjä.
– Pelkästään suunnitteluvaiheesta tuli 100 000 euron säästö, laskee asunto-osakeyhtiö Siltapajun hallituksen puheenjohtaja Reijo Sauru.
Puolta suurempaan, noin 150 000 euron summaan päätyy isomman Siltamännyn puheenjohtaja Jorma Pailokari.
– Säästö on verrattu taloyhtiöön, joka teki putkiremontin yksin muutama vuosi sitten, Sauru sanoo.
Putkiremontin arvo on 30–35 miljoonaa euroa. Siltamäen huollon isännöitsijä ja toimitusjohtaja Jarno Tuokko laskee, että säästöä voi syntyä noin 10 prosenttia. Siltamäen isoimmissa taloyhtiöissä summa lähentelee jopa miljoonaa euroa.
– Säästö tulee suunnittelun lisäksi muun muassa urakkahinnasta. Isännöintikulut saamme säästettyä omasta selkänahasta, Tuokko sanoo.
Siltamäen lähiö tunnetaan matalista kerrostaloista, jotka rakennettiin ostoskeskuksen molemmin puolin 1960- ja 70-lukujen vaihteessa. Nopealla silmäyksellä talot näyttävät identtisiltä.
– Meillä on se onnellinen tilanne, että 2-3-kerroksiset talot ovat keskenään hyvin samanlaisia. Suunnitelmat voi monistaa pitkälle, mikä tekee työn halvaksi. Kuudella taloyhtiöllä on yhteinen huoltoyhtiö ja isännöinti, on siis aika helppo lähteä yhteistyöhön. Olemme tehneet aiemminkin yhteisiä hankkeita, kuten viemärien sukituksen. Suunnittelijoilla oli hyvät pohjatiedot kohteesta, Sauru ja Pailokari kertovat.
Yhtä taloyhtiötä lukuun ottamatta putkiremontin urakoitsija on Lehto. Kuudes taloyhtiö valitsi YIT:n Asuinalueeseen kuuluu myös seitsemäs taloyhtiö, joka on irtautunut erilleen jo aiemmin.
Tulevan julkisivuremontin mallipala on ollut yhden talon kulmassa muutaman vuoden ajan. Ulkonäkö ei tule merkittävästi muuttumaan. Sami Kuusivirta
Putkiremontit alkoivat marraskuussa 2020. Valmiina on kaksi ensimmäistä taloyhtiötä. Loput valmistuvat vuoden loppuun mennessä.
Yhteen porrashuoneeseen meni aikaa noin kaksi kuukautta.
– Joskus remontti on valmistunut parikin päivää aikataulua nopeammin. Rakennusyhtiö ei varmasti halua tahrata mainettaan tällaisessa hankkeessa, joka on saanut paljon näkyvyyttä mediassa. Mielellään me tätä rummutetaan. Se tuo vähän värinää tekijää kohtaan. Halutaan muutenkin näyttää, että olemme Siltamäessä hereillä, eikä pyöritä vain omissa nurkissa, Pailokari kertoo.
Siltamäen talot ovat hyvin toistensa kaltaisia. Se helpotti putkiremontin suunnittelua. Sami Kuusivirta
Reijo Sauru tietää, että moni pelkää putkiremonttia, koska kodista täytyy muuttaa pois.
– Olen haastatellut asukkaita ja he ovat sanoneet kaiken menneenkin hyvin, Sauru kertoo.
Siltamäessä on paljon ihmisiä, jotka ovat asuneet kaupunginosassa useita vuosikymmeniä.
– He ovat tunteneet toisensa pitkään ja asuneet remontin ajan tuttaviensa luona, Pailokari kertoo.
Vuosikymmenten kuluminen näkyy Siltamäen kerrostalojen seinissä selvästi. Aivan lähivuosina Siltamäessä tehdään yhteinen julkisivu- ja kattoremontti. Niiden suunnittelu on jo alkanut. Yhden talon kulmaan asennettu mallilaatta paljastaa, ettei ulkonäköön tule suuria muutoksia.
Asukkaat ja isännöitsijä uskovat, että remontit parantavat alueen mainetta ja lisäävät kiinnostusta.
– Ihmiset tietävät, että asunnot ovat hyvässä kunnossa. Tästä tulee keidas. Kesäisin Siltamäki on oikea puutarhalähiö, isännöitsijä Jarno Tuokko sanoo.
– Remonttien jälkeen Siltamäestä tulee houkutteleva alue. Tämä on herran kukkaro, jossa ei ole läpiajoliikennettä. Asumme kuin maaseudulla, mutta kuitenkin Helsingissä. Pihoilla on väljyyttä ja asunnot ovat suhteellisen isoja, Sauru kuvailee.
2
