Liikenne: Uusi maakuntakaava sekä Liikenneviraston luokitus mahdollistavat Lahdenväylän ympärille uusia suunnitelmia Kehä I:n sisäpuolella. Otso Kivekäs (vihr.) uskoo, että "motari" kapenee.
Ajetaanko Lahdenväylällä Kehä I:n sisäpuolella tulevaisuudessa jopa huomattavasti nykyistä hitaampaa?
Viikinrannan−Lahdenväylän alueelle laaditaan parhaillaan uutta osayleiskaavaa, jonka tarkoituksena on, että kantakaupunkia voidaan laajentaa yleiskaavan periaatteiden mukaisesti, mutta ilman Korkeimman hallinto-oikeuden 2018 kumoamaa Lahdenväylän kaupunkibulevardia.
Suunnittelualue käsittää Lahdenväylän varren reuna-alueita Koskelasta Kehä I:lle sekä Viikintien ympäristöä.
Miten kantakaupunkimaista rakentamista saadaan Lahdenväylän lähistölle, kun kaupunkibulevardia ei voida toteuttaa?
Arkkitehti ja osayleiskaavan projektipäällikkö Jouko Kunnas kertoo, että ratkaisumallia Lahdenväylän liikenteen ja uuden rakentamisen välille haetaan suunnasta, jota tukevat uusi maakuntakaava sekä Liikenneverkon 2018 laatima tieverkon luokitus. Liikenneviraston mukaan kyseinen Lahdenväylän osuus on "seudullisesti merkittävä ydinalueen lähestymisjakso”, jonka nopeustasotavoite on 60–80 km/h vuonna 2030.
– Kantakaupunkia ei moottoritien viereen voi suunnitella, mutta näiden linjausten myötä on avautunut mahdollisuus tarkastella kaupunkirakenteen kehittämistä tällaisen lähestymisjakson varrelle. Jo nopeustason lasku vähentää melua ja päästöjä ja sitä kautta tarvetta varata suojavyöhykkeitä väylän varrelle. Vuoden 2002 yleiskaavassa näiden katujen nimike oli 'moottorikatu', joka mielestäni kuvaa hyvin esitettyjä tavoitteita, Kunnas sanoo.
– Tässä osayleiskaavatyössä tutkitaan eri vaihtoehtoja sille, millaista kaupunkirakennetta näin uudistettavan sisääntuloväylän varrelle voidaan rakentaa.
Maakuntakaavassa Lahdenväylä Kehä I sisäpuolella on osoitettu ”joukko- ja/tai tavaraliikenteen kannalta merkittäväksi tieksi tai kaduksi”, joka jatkuu ”maakunnallisesti merkittävänä tienä” kehän pohjoispuolella.
Tällä hetkellä Lahdenväylän nopeusrajoitus on pohjoisesta tultaessa 100 km/h Kehä I:lle ja edelleen Viikin ohi Vantaanjoen sillalle saakka, jossa rajoitukseksi vaihtuu 80 km/h. Koskelantien liittymää ennen nopeusrajoitus tippuu 60 km/h.
Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Otso Kivekäs (vihr.) kiteyttää, että käytännössä kaupunkibulevardin kaatuminen KHO:ssa tarkoittaa, että "kadunvarsi ei ole täynnä kivijalkaliikkeitä".
– Nyt katsotaan se motarin varsi, että mitä sinne voidaan saada. Jos satasen nopeusrajoitus laskee 60 kilometriin tunnissa, melualue on jo todella paljon pienempi, Kivekäs toteaa.
Samalla itse tie kapenee, hän lisää.
– Ei ole järkeä pudottaa rajoitusta kaventamatta tietä, sillä leveä väylä houkuttelee ajamaan entistä vauhtia ja nopeusrajoituksen muutoksen pointti vähän katoaa.
Kivekäs muistuttaa, että "nopeusrajoituksia ei alenneta alentamisen ilosta".
– Kun asuntoja on lähempänä Helsingin keskustaa, se vähentää tarvetta muuttaa kauas ja ajaa pitkiä matkoja, joten matka-ajat lyhenevät sitä kautta.
Kivekkään mielestä hyvä olisi myös pohtia, voisiko Kehä I:n ja Lahdenväylän eritasoliittymää jotenkin järkeistää.
– Liittymä vie tällä hetkellä valtavan, Herttoniemenrannan kokoisen alueen.
Etenkin kun Viikin-Malmin pikaraitiotie valmistuu, on Kivekkään mukaan syytä miettiä, tarvitseeko liittymä nykyisen kaltaista tilaa.
Kivekäs ottaa esille myös Viikinrannan alueen Viikintien ympäristössä, jonne täydentämisrakentamista mahtuu. Alueen teollisuustiloista on ollut huolta.
– Pienteollisuus on aidosti vaikea kysymys, sitä tarvitaan ehdottomasti myös kaupungissa, mutta missä. Sitten taas, jos tarvitsee toiminnalleen paljon maata ja haluaa maksaa siitä vain vähän, voi sijoittuakin muualle.
Selkeä solmukohta ja tulevaisuudessa uusi keskustamaisen rakentamisen alue on Kivekkään mukaan raidejokerin ja Viikki-Malmin pikaratikan yhtymäkohta Viikin kampuksen kirjaston kohdalla.