Terveys: Yhä useampi suomalainen on koronan aikana ollut huolestunut omasta terveydestään. Huoli on näkynyt vakuutusyhtiöissä uusien asiakkaiden virtana.
Koronaepidemia on viimeisen parin vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi suomalaisten kiinnostukseen lisätä henki- ja sairauskuluvakuutustensa tuomaa varmuutta.
– Vaikka Suomessa on sairastumisen varalle hyvä sosiaaliturva, yksittäisillä ihmisillä on silti vakuutusten suhteen merkittäviäkin turva-aukkoja, arvioi Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.
Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja ja muun muassa henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä.
– Esimerkiksi Thaimaan tsunamionnettomuus ja Tapani-talvimyrskyt olivat sellaisia tapauksia, jotka tyypillisesti nostattivat erilaisten henki- ja sairauskuluvakuutusten kysyntää.
Sama koskee Kivisaaren mukaan myös koronaepidemiaa.
Vakuutusyhtiöissä muutos on konkretisoitunut uusien asiakkaiden muodossa.
– Trendi on se, että uusien sairausvakuutusten suosio on ollut korona-aikana kasvussa. Kasvu on ollut kahden vuoden aikana reilun kymmenen prosentin luokkaa, kertoo Pohjola-vakuutuksen henkilöasiakkaiden henkilövakuutuksista vastaava Atte Erkamo.
Vastaavaa kasvua on tapahtunut myös esimerkiksi Op-ryhmän henkivakuutusten ottamisen osalta.
Vakuutusyhtiö Turvassa henkivakuutusasiakkaiden lukumäärä on puolestaan kasvanut noin 16 prosenttia vuodesta 2019.
Sen sijaan sairauskuluvakuutusten määrässä ei Turvassa näy merkittävää nousua, vaan sopimusten lukumäärä on pysynyt melko tasaisena.
Koronaepidemia on vaikuttanut myös esimerkiksi pääkaupunkiseudun hammashoitoon.
– Tilanne on johtanut siihen, että ihmiset hakeutuvat nyt Helsingin seudulla jonottamisen sijaan jonkin verran aikaisempaa enemmän yksityisen hoidon piiriin, kertoo Hammaslääkäriliiton toimitusjohtaja Henna Virtomaa.
– Julkisen sektorin kapasiteetti on aivan tukossa, mutta yksityisellä sektorilla on vastaavasti vapaata kapasiteettia.
Virtomaan mukaan koronatilanne on saattanut myös viivästyttää hoitoon pääsyä myös suun alueen vakavien tulehdusten osalta.
– Esimerkiksi Husin alueella kaulan syvistä infektioista lähes puolet ovat hammasperäisiä. Näistä useat ovat tehohoitoa vaativia, Virtomaa muistuttaa.
– Patoutuneen hoitovelan, hoitoon hakeutumisen kynnyksen ja hammashoitopelon seurauksena on se, että Helsingissä on joka vuosi toistasataa potilasta, jolla on vakavia infektioita. Tämä määrä on ollut kasvussa ja se aiheutuu osaltaan myös koronan tuomista jonoista.