"Lihasta on tulossa viikonloppu- ja juhlaruokaa" – Kati Pohjanmaa otti tavoitteeksi kokata suositun keittokirjan kaikki yli 1000 reseptiä

Korona-aika luo myös uusia ruokailmiöitä. Espoolainen kotitalousopettaja Kati Pohjanmaa ryhtyi yrittäjäksi ja järjestää nyt ruokakursseja netissä ja bloggaa ruuanlaitosta Katin kotiruoka ja Nyt tekeillä -blogeissa.

Hyvä ruoka ja yhdessä syöminen ovat aina olleet olennainen osa Pohjanmaan arkea. Kun työpaikkalounaat ovat vaihtuneet kotilounaisiin ja ulkomaanmatkat kotimaan matkailuun, hän on alkanut miettiä ruokaa uudesta näkökulmasta. Hän järjestää netissä vaikkapa työporukalle sopivia lounaskursseja.

Katin kotiruoka -blogi perustuu Otavan Kotiruoka -kirjaan.

– Olen arjen ammattilainen, ja Kotiruoka-kirja on kulkenut mukanani vahvana kumppanina. Olen antanut sen monille nuorille rippi- tai ylioppilaslahjaksi, Kati Pohjanmaa kertoo.

– Kotiruoka-kirjassa on tietyt reseptit, joita käytän aina, esimerkiksi blinit ja sinappi, jota teen aina joulupöytään.

Nyt Pohjanmaa on ottanut tavoitteeksi kokata koko kirjan läpi ja hän kirjoittaa blogia kokemuksistaan.

– Kirjassa on yli tuhat reseptiä, joten siellä on paljon sellaista, jota ei ole tullut koskaan tehtyä. Olen aloittanut perheen teinin toiveiden toteuttamisesta.

Otavan Kotiruoka-kirja on todellinen klassikko, sillä se on ilmestynyt vuodesta 1908. Sitä on vuosien kuluessa uudistettu ja ajanmukaistettu ja viime vuonna siitä ilmestyi 98. painos. Sen toimittajat ovat Kaisa Isotalo ja Raija Kuittinen, joista jälkimmäinen on Kaitaan koulun kotitalousopettaja.

Pohjanmaa arvelee Kotiruoka-kirjan suosion jatkuneen vuosikymmenestä toiseen sen vuoksi, että kirjan resepteillä kokataan tavallista, hyvää suomalaista kotiruokaa. Hän itse kokkaa vuoden 2010 painoksen resepteillä.

– Kotiruoka, hyvinvointi ja lähiruoka ovat nousevia trendejä. Perinteistä ruokaa voi tehdä hiukan uudella tvistillä.

Kirjan pitkä historia kertoo myös siitä, miten suomalainen ruokaperinne on muuttunut.

Pohjanmaa näkee, että eri vuosikymmenten versioita tutkimalla voisi tehdä vaikka väitöskirjan. Hänellä itsellään on myös näköispainos ensimmäisestä kirjasta.

– Aiemmin oli periaatteena, että ruhosta käytetään kaikki mikä voidaan. Nykyään esimerkiksi sisäelimiä käytetään raaka-aineena tosi vähän.

Peruna on ollut Suomessa perusruokaa, mutta viimeiset 15 vuotta se on ollut aliarvostettu raaka-aine.

Pohjanmaan mukaan selkeä muutos ruokakulttuurissa tapahtui Suomen liityttyä Euroopan unioniin.

– Alkoi ruokatarjonnan iloittelu. Minun lapsuudessani esimerkiksi leipävalikoima oli pieni – Olarin Sestossa myytiin ranskanleipää, polakkaa ja ruisleipää, hän muistelee.

Ruuanlaiton nopeus on viime vuosina ollut valttia ja raaka-aineita on tarjolla jos jonkinlaisina valmiiksi maustettuina paloina ja suikaleina. Viime aikoina kaupoista on onneksi alkanut jälleen saada maustamatontakin broileria.

 Viime vuosien aikana kasvisten ja mausteiden käyttö ovat lisääntyneet selvästi. Lihan käyttö vähenee.

– Lihasta on ehkä tulossa viikonloppu- ja juhlaruokaa, Pohjanmaa ennustaa.

Yksi Pohjanmaan tavoitteista on nostaa esiin paikallisia ruokamakuja.

– Kun lomailijat lähtevät täältä Kainuuseen tai Lappiin, paikalliseen ruokakulttuuriin tutustumisen pitäisi olla helppoa.

Työmatkallaan Kainuussa Pohjanmaa kehittikin paikallisen toimijan kanssa uuden version kainuulaisesta kalakeitosta.

– Perinteisesti kainuulainen kalakeitto suurustetaan ruisjauhoilla, mutta vuokramökissä kokkaillessa jauhojen tilalla voi käyttää ruisleipää.

Espoossa silakka on ollut olennainen osa paikallista ruokakulttuuria.

Kati Pohjanmaa aikoo miettiä, miten silakat tuotaisiin myös nykyespoolaisten ruokapöytiin.