Helsinki palkkasi lukutaidon opettajia yläasteille – Kokonaisen kirjan lukeminen voi olla uuvuttavaa:  "Huolestuttavaa on se, että on yhä enemmän nuoria, jotka eivät osaa nimetä lainkaan mielenkiintonsa kohteita"

Helsinki on palkannut alkuvuodesta kymmenen lukutaidon opettajaa yläasteille.

Heidän tehtävänään on tukea opetusta ja harjaannuttaa niitä nuoria, joilla lukeminen ei suju. Lukutaito-opettajat ovat taustaltaan erityisopettajia sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia.

Taustalla on yleinen huoli lukutaidon heikkenemisestä sekä kulttuuri- ja opetusministeriön myöntämä rahoitus, jota haluttiin kohdentaa heikoimmassa asemassa olevien sekä vieraskielisten oppilaiden lukutaidon tukemiseen.

– Kokonaisen kirjan lukeminen koetaan uuvuttavana, koska lukutaito on niin heikko, kertoo Vesalan koulun rehtori Niina Halonen-Malliarakis yläkoululaisten lukemisen haasteista.

Kun lukeminen ei suju, siitä tulee epämiellyttävää ja turhauttavaa.

– Lukeminen ei tuota silloin minkäänlaista mielihyvää.

Heikon lukutaidon ongelmat eivät ilmene vain äidinkielentunneilla.

– Esimerkiksi matematiikka voi olla haasteellista, koska sanallisen tehtävän lukeminen ja ymmärtäminen on vaikeaa.

Halonen-Malliarakis huomauttaa, että kyse ei ole vain niistä nuorista, joilla lukeminen on hankalaa. Lukemisen vähyyden näkee esimerkiksi nuorten suppeana sanavarastona.

– Nykynuorisolla on niin paljon muita tapoja vastaanottaa tietoa, ettei perinteiselle lukemiselle jää aikaa.

Oma lukunsa ovat oppilaat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. – Heidän kohdallaan on ymmärrettävä, että sujuvan suomenkielen lukutaidon oppiminen vie aikaa.

Lue myös:

Tuore tutkimus: Vanhempien oppimisvaikeudet ennustavat lasten lukutaitoa ja matemaattisia taitoja

Erityisopettajana useissa Helsingin kouluissa työskennellyt Aydin Saiyar aloitti tammikuun alussa lukutaito-opettajana Vesalan koulussa.

Lukutaito-opettajana Saiyar työskentelee pienryhmissä, osallistuu reaaliaineiden tunneille ja suomi toisena kielenä -oppitunneille.

Vesalan koulussa työ painottuu vieraskielisten oppilaiden lukemisen tukemiseen, sillä heitä on puolet noin tuhannen oppilaan koulusta.

– Teemme todella paljon töitä sanaston kanssa. Pyydän oppilaita selittämään käsiteltäviä termejä kuten kylmä sota tai asemasota.

Käsitteiden puhuminen auki omalla äidinkielellä auttaa vastaavan suomenkielen termin löytämistä.

Saiyar sanoo, karkeasti yleistäen,  että useimmilla vieraskielisillä on motivaatio oppia lukemaan ja puhumaan suomen kielellä. Lukutaito-opettajan tehtävänä on löytää mielenkiinnon kohteet, joiden avulla lukutaidon harjoittelemisesta tulee palkitsevaa sekä tukea heikkoa itsetuntoa, joka osin kumpuaa heikosta kielitaidosta.

Suomea äidinkielenään puhuvien keskuudessa heikosta lukutaidosta kärsivät etenkin pojat. Heillä motivaatio on heikko ja opettaja saa tuon tuosta vastaukseksi ”ei kiinnosta” ja ”ei jaksa”.

Heidän kiinnostustaan lukemiseen pyritään herättelemään keskustellen, synonyymejä hakien, kielioppitehtävillä ja etsimällä kiinnostuksen kohteita, joihin voisi syventyä lukemalla.

– Huolestuttavaa on se, että on yhä enemmän nuoria, jotka eivät osaa nimetä lainkaan mielenkiintonsa kohteita. Heidän kanssaan on vaikea tehdä duunia.

Lue myös:

Puhelin korvasi kirjan nuorten käsissä – "Ymmärtävä lukutaito on vähentynyt"

Halonen-Malliarakis sanoo, että sujuva lukutaito on tietenkin tavoitteena viimeistään silloin, kun oppilas päättää peruskoulunsa.

– Jos pystyt osoittamaan osaamisesi jollakin tavalla, peruskoulun saa suoritettua heikollakin lukutaidolla. Se tosin voi kostautua myöhemmin, rehtori sanoo.

Pitäisikö lukutaitoa mitata nykyistä tarkemmin ja jättää oppilas esimerkiksi luokalle, jos kriteerit eivät täyty?

– Lukutaito on liukuva ominaisuus. Sen mittaaminen vain tietyllä hetkellä ja luokalle jättäminen ei välttämättä ole tavoiteltavaa. Lukutaidosta pitää tehdä tavoittelemisen arvoista ja palkitsevaa.

Lue myös:

Yhä useampi lapsi tarvitsee tukea koulussa, eikä apua ole riittävästi tarjolla – Nämä kotitaustoista juontuvat erot säilyvät opintiellä

Lukukaidon pääkaupunki

Lukutaito heikkenee

15-vuotiaiden suomalaisten nuorten lukutaitoa kolmen vuoden välein mittaavat Pisa-testien tulokset ovat laskeneet vuodesta 2006 alkaen. Tuoreimmat tulokset ovat vuodelta 2018. Poikien lukutaito tulosten on mukaan merkittävästi heikompi kuin tyttöjen. Sama kehitys on muissa maissa. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisnuorten lukutaito on kuitenkin OECD-maiden parhaimmistoa.

Kaupunki ei ole kerännyt keskitetysti tietoa helsinkiläisten lasten ja nuorten lukutaidon tasosta.

Lukutaito on nostettu Helsingin kaupunkistrategiaan. Sen mukaan Helsingistä tehdään lukemisen ja lukutaidon pääkaupunki. Kasvatuksen ja oppimisen toimialalla on useita hankkeita lukutaidon kehittämiseksi päiväkodeissa ja kouluissa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut