Syrjitäänkö uusmaalaisia aloituspaikkojen jaossa? Selvitys paljastaa karusti, miten paljon vaikeampaa on päästä korkeakouluun Uudellamaalla kuin maakunnissa – "Näin ei voi jatkua"

Uudenmaan korkeakouluissa on suhteessa selvästi vähemmän aloituspaikkoja kuin useimmissa muissa maakunnissa, ilmenee Ennakointikamarin tänään julkaistavasta selvityksestä. Selvityksen ovat tehneet Helsingin seudun kauppakamari ja Kaupunkitutkimus TA.

– Uudenmaan korkeakoulujen osuus koko maan aloituspaikoista ja opiskelemaan valituista on laskenut useita prosenttiyksiköitä vuodesta 2016 vuoteen 2021. Aloituspaikkojen määrä Uudenmaan korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa opiskelupaikkojen kysyntään. Tämä näkyy muun muassa korkeakoulujen ensisijaisten hakijoiden suurena osuutena uusmaalaisissa korkeakouluissa muuhun maahan verrattuna, sanoo tiedotteessa johtava asiantuntija Riikka Vataja Helsingin seudun kauppakamarista.

Uudellamaalla yhtä lukion tai ammatillisen koulutuksen päättävää kohti on maakunnan korkeakouluissa 0,7 aloituspaikkaa, kun koko maan luku on 0,85.

Eniten aloituspaikkoja suhteessa niiden tarvitsijoihin on Pohjois-Karjalassa, jossa suhdeluku on peräti 1,4. Vielä vertailun viidennessäkin maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla, suhdeluku on 1. Kaikki kärkimaakunnat ovat joko suuria tai keskisuuria korkeakoulumaakuntia. Suurissa korkeakoulumaakunnissa on 5 000–7 000 aloituspaikkaa ja keskisuurissa 2 000–5 000.

Uuttamaata suhteellisesti heikompi aloituspaikkatilanne on kuudessa maakunnassa. Näistä Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, ja Satakunnassa on alle 0,5 aloituspaikkaa toisen asteen koulutuksen päättävää kohti.

Lukumääräisesti Uudellamaalla on eniten aloituspaikkoja, noin 16 000. Helsingin seudulla toimii neljä yliopistoa ja seitsemän ammattikorkeakoulua.

Korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat jäljessä.

Johtava asiantuntija Riikka Vataj,a Helsingin seudun kauppakamari

Uudenmaan nuorten tilannetta kuvastaa myös se, että korkeakoulujen ensisijaisia hakijoita on maakunnassa noin 4,3-kertainen määrä verrattuna aloituspaikkojen määrään. Yhtä kova kilpailu on vain Pirkanmaan aloituspaikoista.

Koko maan keskiarvo on 3,3 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti ja selvityksen alimmat suhdeluvut jäävät 1,7:ään.

Keväällä 2021 koko maan korkeakouluista oli vaikeinta päästä Laurea-ammattikorkeakouluun: jokaista aloituspaikkaa kohti oli 6,2 ensisijaista hakijaa.

– Korkea vetovoimaluku kertoo valitettavasti nuorten vaikeasta tilanteesta, kun alueen korkeakouluissa ei ole tarjolla riittävästi opiskelupaikkoja, arvioi tiedotteessa toimitusjohtaja, rehtori Jouni Koski Laurea-ammattikorkeakoulusta.

Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen alimitoitus on selvityksen mukaan johtanut siihen, että yhä useampi Uudellamaalla toisen asteen tutkinnon suorittanut hakeutuu korkeakouluun muualle Suomeen ja ulkomaisiin korkeakouluihin. Muualta Suomesta ei sen sijaan ole hakeuduttu merkittävästi enempää Uudenmaan korkeakouluihin kuin ennenkään.

Tilanne on kestämätön, näkee Helsingin seudun kauppakamari.

– Ennusteiden mukaan työ- ja opiskeluikäisen väestön määrä Uudellamaalla kasvaa aina 2030-luvulle asti, ja samaan aikaan alueen yrityksillä on kasvava osaajatarve, mutta maakunnan korkeakouluille myönnetyt korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat jäljessä. Näin ei voi jatkua, Riikka Vataja sanoo.

– Sekä työvoiman kysyntä että osaajapulasta raportoivien työnantajien osuus ovat Uudellamaalla palanneet ennen koronaa käynnistyneelle kasvu-uralle, eikä tilanteeseen ole nähtävissä ratkaisua ilman riittäviä panostuksia alueella tarjottavaan koulutukseen, sanoo tiedotteessa Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja.

Helsingin seudun kauppakamari toteutti Korkeakoulujen hakijat ja aloituspaikat Uudellamaalla ja muissa maakunnissa -selvityksen Kaupunkitutkimus TA:n kanssa tammikuussa 2022.

Selvitys

Numeronostoja

Uusmaalaisten hakijoiden osuus korkeakoulujen ensisijaisista hakijoista osuus on 35 prosenttia.

Uudenmaan korkeakouluihin valittujen osuus oli 27 prosenttia kaikista ensisijaisista hakijoista vuosina 2019–2021. Osuus oli

hieman korkeampi Uudellamaalla asuvista hakijoista ja hieman alempi muualla asuvista.

Muun Suomen korkeakouluihin valittiin 43 prosenttia kaikista ensisijaisista hakijoista; Uudeltamaalta hakevista valittiin 53

prosenttia ja muualta maasta hakevista 40 prosenttia.

Viime vuosina noin 7 500 Uudellamaalla asuvaa nuorta aloitti vuosittain opiskelun muiden maakuntien korkeakouluissa ja noin 4 000 muissa maakunnissa asuvaa Uudenmaan korkeakouluissa.

Korkeakoulut vaativat lisää aloituspaikkoja Uudellemaalle – ”Paikoissa hurja epätasapaino”

Suomalainen korkeakoulu tarjoaa 30 000 euron tutkintoja ja yhä useampi on valmis sen maksamaan – "Viime vuosi oli huippuvuosi"

Haluatko lisää palkkaa? Tuore tutkimus kertoo, miten tämä tehdään

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut