Puuttuminen: 12-vuotias on vaihtanut jo kerran koulua Helsingissä kiusaamisen vuoksi. Isän mielestä koulun keinot puuttua kiusaamiseen ovat tehottomia.
Viikissä Latokartanon koulua käyvä 12-vuotias on joutunut perheen mukaan pitkään koulukiusatuksi. Vanhemmista tuntuu, ettei koulu ole kyennyt katkaisemaan kiusaamiskierrettä. Sen vuoksi isä otti viime viikolla yhteyttä kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan, aluepäällikköön, vanhempainyhdistykseen, poliisiin sekä lastensuojeluviranomaisiin.
– Tämä on nyt pakko saada loppumaan. Sama sirkus on jatkunut kohta kaksi vuotta. Koulu ei ota asioita tosissaan ja yrittää kääntää tämän lasten keskinäiseksi nahisteluksi.
Lapsen henkinen kiusaaminen alkoi isän mukaan kaksi vuotta sitten tämän aloittaessa koulun oppilaana. Kiusaaminen on ollut päin naamaa huutamista, väkivallalla uhkailemista ja haukkumista. Kiusaajat ovat olleet pääasiassa tyttöjä, mutta mukana porukassa on ollut myös poikia.
– Lähes päivittäin tullaan huutamaan päin naamaa niin että räkä lentää. Tätä tapahtuu koulun käytävillä, ruokalassa, luokassa ja pihalla. Mitään konkreettista ei koulun puolesta kuitenkaan tapahdu.
Lapsi on vaihtanut koulua kerran, kiusaaminen aiemmassa koulussa alkoi 2. luokalla.
Nyt kuudennella hänen on aika ajoin ollut vaikea mennä kouluun. Hiljainen lapsi on vanhempien mukaan muuttunut entistä hiljaisemmaksi.
– Koulu ei ole kertaakaan pyytänyt meitä edes keskustelemaan tilanteesta. Nyt on, kun nostin kissan pöydälle ja sanoin, että tämä loppuu nyt. Vuoropuhelua on käyty lähinnä viesteillä, joissa koulu on sanonut puuttuvansa tilanteeseen. Se on osoittautunut täysin tehottomaksi.
Isä kyseli sosiaalisessa mediassa alkuvuonna muiden vanhempien kokemuksia koulussa tapahtuneista kiusaamistilanteista. Osa kertoi vastaavista kokemuksista ja otti häneen yhteyttä henkilökohtaisesti.
– Tämä ongelma on ollut alueella hyvin tiedossa ja pitkään, isä toteaa.
Koululle on tälle viikolle sovittu tapaaminen, jossa tilannetta ryhdytään selvittämään.
Koulun rehtori Teemu Lappalainen ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen.
– Kyse on koulun oppilaasta ja asia on koulussa tiedossa. Yritämme tapaamisessa päästä yhteisymmärrykseen, mistä on kyse ja löytämään hyviä ratkaisuja.
Onko koulussa ollut paljon kiusaamistapauksia?
– Onhan niitä ollut. Aina kun on iso joukko ihmisiä koolla, syntyy konflikteja ja kiusaamista.
Lappalainen sanoo, että koulussa on ollut käytössä vakaviinkin kiusaamistilanteisiin tarkoitettuja työkaluja, kuten KVO13- ja K-0-kiusaamiseen puuttuvat ohjelmat. Myös Kiva koulu -hankkeessa on toimintamalleja kiusaamisen varalle.
Viime syksynä koulussa aloitettiin Resto- ja Verso-sovittelutoimintojen käyttäminen. Restossa ratkotaan riitatilanteita, joita ei ole arjessa pystytty ratkaisemaan, Versossa pienempiä kiistoja. Mukana on myös vanhempia oppilaita.
– Periaate on, että syyllisiä ei lähdetä hakemaan, vaan ratkaisuja ja sovittelua.
Latokartanon peruskoulussa on 867 oppilasta. Koulussa on luokat 1–9.
Tapaamiseen osallistuu myös koillisten koulujen rehtoreiden esihenkilö, aluepäällikkö Katja Verta.
– Kuulin asiasta ensimmäistä kertaa, kun isä otti minuun toissa viikolla yhteyttä. Aivan ensimmäiseksi perheelle pitää saada nyt rauhallinen mieli. Meillä on paljon erilaisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät ennaltaehkäisyyn ja tilanteiden selvittämiseen.
Verta sanoo, että aluepäällikkö tulee mukaan keskusteluihin tavallisesti, kun koulu on jo tehnyt toimenpiteitä tai ongelmia ei osapuolten mielestä ole saatu ratkaistua.
Rehtori Lappalainen sanoo, että korona-aika on vaikeuttanut monen lapsen elämää ja se näkyy levottomuutena myös koulussa.
– Yleinen pahoinvointi on lisääntynyt. Koulussa on aina hankalia tapauksia ja tapauksia, joiden käytös saadaan jollakin konstilla loppumaan.
Kouluissa tuttu, mutta yhä kasvava ilmiö on niin sanotun snitsaamisen vastustaminen.
– Kaveria ei saa snitsata, käräyttää. Aika usein törmäämme tilanteeseen, ettei haluta kertoa, vaikka jotakin tiedetään. Se tekee asioiden selvittämisestä välillä vaikeaa, kun kukaan ei sano mitään. Varsinkin jos kyseessä on kaveri, kynnys todistaa jotakin on korkea.
Haasteita Latokartanon kouluun tuo rehtorin mukaan myös se, että koulu on suhteellisen uusi.
– Perinteitä ja rutiineja on pitänyt luoda. Tällaisilla asioilla on vaikutusta yhteisöllisyyden kokemiseen. Asioita ollaan kehitetty ja niitä pitää edelleen kehittää. Yhteiset tapahtumatkin ovat koronan vuoksi olleet katkolla.
Koulu otettiin käyttöön vuonna 2009.
Isän mukaan lapsi tulee vaihtamaan koulua ensi syksynä.
– Aion viedä tämän nyt loppuun asti, kun kerran aloitin. Toivottavasti siitä olisi apua edes jollekin tulevalle oppilaalle, jos ei enää meille. Täytyy sanoa, että usko on jo aika lailla mennyt.
