Kruunusiltojen rakentamisella voi olla merkittävä vaikutus HSL:n lipun hintaan.
– Jokainen infrahanke tuo 1-3 prosentin korotuspaineen. Kruunusilloissa karkea arvio on 3,5–3,6 prosenttia, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen.
Tämä tarkoittaisi esimerkiksi lähes 10 sentin hinnannousua AB-kertalipun hintaan.
HSL:n osuus kuntien infrahankkeissa joukkoliikenneinfran osalta on viisikymmentä prosenttia pääomasta ja ylläpito täysimääräisesti. Pääomakulut koostuvat poistoista ja koroista. Pääomakuluihin sisältyvään poistamattomaan hankintamenoon lasketaan päälle viiden prosentin korko.
Kruunusiltojen rakentamiskustannukset kokonaisuudessaan lähentelevät miljardia. Lisää hinnankorotuspaineita tulee myös raitiolinjojen operoinnista, joka on tarvittavien kalusto- ja varikkoinvestointien myötä huomattavasti kalliimpaa kuin busseilla.
– Se mitä ei huomata, on kumuloituva vaikutus. Monista lisäkustannuksista tulee iso hinnoittelupaine, Nykänen kertoo.
Länsimetron ja muun muassa uusien pikaratikkalinjojen odotetaan nostavan HSL:n infrakustannuksia nykyisestä hieman vajaasta 150 miljoonasta eurosta noin 250 miljoonaan euroon vuodessa 2020-luvun lopulla. Tämä on iso kuluerä koronan vuoksi suurissa talousvaikeuksissa olevalle HSL:lle.
– Infrakustannukset nousevat jo lähivuosina 50 miljoonalla, Nykänen laskee.
Lisäksi uudet liikennevälinehankinnat ja varikot lisäävät kustannuksia, jotka lisäävät painetta hinnoitteluun.
Jääkö AB-lippu historiaan? – näin paljon HSL-lipun hinta voi nousta, jos uusi ehdotus toteutuu
Ovatko esimerkiksi Helsingin päättäjät tietoisia hankkeiden vaikutuksista HSL:n talouteen?
– Omistajakuntia ei ole syytä moittia. Kun päättäjillä ja valmistelijoilla on kaikki tieto, oletan heidän olevan tietoisia vaikutuksista ja ymmärtävän ne, Nykänen vastaa.
Helsingin kaupunki hyötyy Kruunusiltojen kaltaisista infrahankkeista muun muassa maan arvon nousun kautta.
– Se ei näy kuitenkaan HSL:n puolella. Lisääntyvä rakentaminen liikenteen solmukohtiin tuo meidän arvion mukaan lisää matkustajia, mutta se näkyy vasta viiveellä, Mikä Nykänen kertoo.
– Toivomme, että valtiovalta myöntäisi koronakriisin vaikutuksiin joukkoliikenteelle tukea, joka varmistaisi Helsingin joukkoliikenteen palvelutason.
Onko viiden prosentin korko liian paljon?
– Tilanne, jossa korot ovat nollassa, viisi prosenttia on kova. Jos on koko ajan viiden prosentin korkovaade, se luo erittäin kovan paineen lippujen hintoihin pidemmällä aikavälillä. Yhtälö kannattaa yhteisesti keskustella ja löytää parhaat ratkaisut. Lopulta omistajakunnat päättävät kuitenkin koron. Olennaista on varmistaa, että HSL:llä on tulevaisuudessakin kyky tarjota hyvää ja kohtuuhintaista joukkoliikennettä, Mika Nykänen sanoo.
Vantaalla ei koeta, että HSL:n osuutta infrakustannuksista pitäisi keventää. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoo, että Kruunusiltojen kaltaiset infrahankkeet jäävät käytännössä helsinkiläisten maksettavaksi, koska kustannukset jaetaan käyttäjien asuinpaikan perusteella.
– Myöskään esimerkiksi Länsimetrosta ei Vantaalle juuri kustannuksia muodostu. Vantaa on toki saanut omansa tässä yhtälössä Kehäradan muodossa. Kyse on hankkeesta, jota käytetään paljon muidenkin kuin vantaalaisten toimesta ja siksi on tärkeää, että sijaintikunta ja valtio eivät kahdestaan vastaa yleishyödyllisen yhteyden kustannuksista. Ehkä jatkossa hyödymme tästä mallista myös Vantaan ratikan osalta, koska sillä yhdistetään muun muassa Mellunmäen metroasema, Tikkurilan juna-asema ja lentokenttä.
Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo sanoo, että vaikka Kruunusillat nostaisivat lipun hintaa, hyötyy myös Espoo Helsingin uusista yhteyksistä.
– Kruunusillat-hanke pyrkii osaltaan parantamaan joukkoliikenteen kapasiteettia ja siten myös helpottamaan tulevaisuudessa metron ruuhkautuneisuutta idässä. Se tuo helpotusta esimerkiksi aikatauluissa pysymiseen, joka heijastuu myös Espoossa vähempinä viivästyksinä. Samalla tavalla 550-bussilinjan muuttuminen Raidejokerin pikaratikaksi on positiivinen asia. Vaikka se kynnysinvestointina on iso investointi, lisää se linjan matkustajakapasiteettia ja nostaa joukkoliikenteen palvelutasoa.
5 villisikaa jouduttiin lopettamaan Korkeasaaressa – syynä Kruunusiltojen rakennustyömaan melu
Suomen pisimmän sillan rakentaminen alkaa Helsingissä lokakuussa