Miksi Kalliossa asuva poliitikko on huolissaan syrjäseutujen susista? – "Punkki on suurempi uhka metsässä liikkuvalle"

Luonto: Mitä kaupunkilainen tietää susipelosta?

– Tuntuu todella ristiriitaiselta, että tällainen päätös tehtiin, toteaa helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Amanda Pasanen (vihr.).

Nyt ei ole kyse Sörnäisten tunnelista vaan 20 suden kaatoluvista, jotka myönnettiin satojen kilometrien päähän Helsingin rajoista.

Erityisesti Pasasta sapettaa susilauman kaatolupa, joka Helsingin Sanomien mukaan myönnettiin itärajan tuntumaan, kauas ihmisisitä.

– Missä tällainen uhanalainen laji voi sitten elää, jos ei edes erämaassa kaukana asutuksesta?

Miksi susien kohtalo kuohuttaa helsinkiläispoliitikkoa? Millä oikeudella Kalliossa asuva puuttuu syrjäseutujen ihmisten elinpiirin asioihin retkeillen itse Lammassaaren pitkospuilla lintuja ja rusakoita kiikaroiden?

Pasanen näkee, että suojeltujen susien tappaminen on koskettanut kaikkia suomalaisia, ei vain cityvihreitä.

– Elämme keskellä ihmisen aiheuttamaa kuudetta sukupuuttoaaltoa ja luontokatoa.

Hänestä EU:n direktiivillä suojeltujen susien kohtalo tulisi olla jokaisen suomalaisen asia.

Luonnonvarakeskus (Luke) on parhaillaan määrittämässä susikannan suotuisan suojelun tasoa, toisin sanoen sitä susikantaa, johon mahdolliste kannanhoidollisten kaatolupien tulisi perustua.

– Meidän pitää odottaa asiantuntijoiden arviota siitä, mikä kannan vähimmäistason pitää olla, jotta se ei ole vaarassa hävitä kokonaan.

Maa- ja metsätalousministeriö antoi viime vuoden lopussa oikeuden kaataa 20 sutta poikkeusluvalla kannanhoidollisin perustein, koska susien määrä on noussut viime vuosina. Luke arvioi Suomen susikannaksi viime maaliskuussa 279–321 yksilöä. Suomen Riistakeskus myönsi alueelliset kaatoluvat alkuvuodesta.

Pasanen on huojentunut, että kaatoluvat ovat toistaiseksi jäissä hallinto-oikeuksien päätöksillä.

Kaatolupia kritisoiva helsinkiläispoliitikko ei halua vähätellä syrjäseutujen susipelkoa tai susien aiheuttamia vahinkoja esimerkiksi karjatilallisille. Vahinkoa aiheuttavia tai liian lähelle asutusta tulevia susia voidaan kaataa poikkeusluvin. Tämä on Pasasen mielestä hyväksyttävä, joskin viimeinen keino.

– Ei ihmisten pelkoa pidä myöskään vähätellä. Varmasti susiin liittyy hyvin luonnollista, alkukantaista pelkoa, jota ihmiset ovat aina tunteneet suurpetoja kohtaan.

Hyvänä osoituksena tästä on se, kuinka ihmiskunta on globaalisti onnistunut hävittämään suurpetoja tai ajanut niitä uhanalaiseen asemaan.

Järkevää susipelko ei Pasasen mielestä ole.

– Esimerkiksi punkki on suurempi uhka metsässä liikkuvalle ihmiselle kuin susi.

Pasanen kertoo sukunsa olevan osin Itä-Suomesta, jossa hän on liikkunut esimerkiksi perheen kanssa marjastaen.

– En ole ikinä sutta nähnyt, mutta olisi hienoa nähdä. Susi on hieno eläin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut