Jo ainakin joka kolmas uusmaalainen on sairastanut koronan, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen. Hän pitää todennäköisenä, että maaliskuun loppuun mennessä suomalaisista vähintään joka toinen on läpikäynyt koronataudin.
Samalla linjalla on zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.
– Kyllähän käytännössä lähes kaikki tulevat tämän saamaan, koska tämä jää kiertämään yhteiskunnassa ja pidemmän päälle jossain puolella maailmaa. Tärkeää on se, että on saanut rokotukset mielellään ennen kuin saa tartunnan. Omikronin nopea leviäminen johtuu pitkälti siitä, että se infektoi siitä huolimatta, onko saanut edellisiä variantteja tai rokotuksia.
Vaikka koronatapaukset kuormittavat edelleen sairaaloita enemmän kuin minkään muun koronahuipun aikana, nyt puhutaan entistä vahvemmin pandemian lopusta. Myös Järvinen ja Vapalahti näkevät, että nyt mennään nopeasti kohti normaalia elämää.
Järvinen puhuu mahdollisesti jo maaliskuusta.
– Melkein voisi sanoa, että tämä oli kahden vuoden pandemia, Järvinen sanoo.
– On sanottu, että pandemian loppua ei näytetä uutisissa. Se määritelmänä riippuu määrittelijästä. Sitä ei voi määritellä niin, että kun virus häviää, pandemia häviää, koska virus jää tänne pyörimään. Se myös tapahtuu eri aikaan eri alueilla, Vapalahti kommentoi.
Pandemian jälkeenkin korona voi vielä aiheuttaa uusia sairastumisaaltoja, mutta kovia rajoituksia ei asiantuntijoiden mukaan välttämättä enää tarvita.
– Olettaisin, että näemme jonkinlaisen kevätpiikin siinä vaiheessa, kun rokotusten teho alkaa hiipua, Järvinen sanoo.
Vapalahti puolestaan arvioi, että rokotteiden ja sairastettujen tautien antama vastustuskyky voi myös pitää tilanteen melko rauhallisena kesän yli, mutta jää nähtäväksi, voimistuuko korona uudelleen syksyllä.
Suomi on poistamassa monia koronarajoituksia 14. helmikuuta lähtien. Asko Järvinen pitää aikataulua järkevänä.
– Rajoituksia on aika huono perustella varmuuden vuoksi, niiden pitää olla välttämättömiä.
Järvisen mukaan kaikkia rajoituksia ei kuitenkaan voi purkaa kerralla, jotta ehkäistään epidemian kiihtyminen uudelleen.
Myös Olli Vapalahti näkee, ettei elinkeinoelämää ja kokoontumista rajoittaville koronatoimille enää ole pitkään perusteita. Hän arvioi, että Suomen pitää höllätä rajoituksia lähiviikkoina, ellei jopa lähipäivinä.
Julkisuudessa on esitetty vaatimuksia, että korona pitäisi poistaa yleisvaarallisten tautien listalta. Vapalahti ei tästä erityisemmin innostu.
– En näe kauhean tärkeäksi, mikä viruksen juridinen asema on. Kaikki haluamme, että tämä on pois päivänjärjestyksestä mieluiten eilen, mutta samalla viruksen evoluutiota ei voi etukäteen lukea mistään. Itse näen, että on hyvä jättää työkaluja.
Vapalahti huomauttaa, että listalla on edelleen myös esimerkiksi polio.
– Ei meillä käydä keskustelua siitä, pitääkö polio poistaa listalta vai ei, vaikka se ei ole ollut ongelma vuosikausiin.
Mutta onko tavallisen kansalaisen enää mitään hyötyä noudattaa koronatoimia, kuten käyttää maskia?
– Kyllä maski edelleenkin suojaa käyttäjäänsä ja maskin ympärillä olevia ihmisiä tehokkaasti. Tiedämme, että tartunnoista suurin osa tulee ilman maskia, lähes kaikki, Asko Järvinen sanoo.
Koko epidemian kannalta maskien käytöllä ei hänen mukaansa ole suurta merkitystä, koska maskia ei käytetä kaikissa tilanteissa. Yksilön kannalta maski kuitenkin voi yksittäisessä tilanteessa ratkaista sen, saako hän koronatartunnan vai ei.
Myös Olli Vapalahti näkee, että maski ehkäisee tartuntoja, jos se on kasvoilla sekä koronaa erittävällä että altistuvalla.
– Se, että virusta on liikkeellä enemmän kuin koskaan, tekee maskin ehkä juuri tällä hetkellä hyödyllisemmäksi. Tällä hetkellä maski osuu entistä todennäköisemmin sen henkilön naamalle, joka virusta levittää.
Vapalahden mielestä maskin käyttöä on mielekästä jatkaa ainakin jonkin aikaa ja ainakin ruuhkatilanteissa sisätiloissa.
– Jossain vaiheessa hyöty lakkaa riippuen siitä, kuinka nopeasti potilasmäärät tässä vähenevät.
Myös turvavälejä kannattaa Järvisen mukaan edelleen pitää.
