Puolustusministeri Kaikkonen: Vaikka fokus on nyt Ukrainassa, niin ei kannata unohtaa Valko-Venäjää

Turvallisuus: Puolustusministeri Antti Kaikkonen uskoo, että Venäjän ja lännen vastakkainasettelu Euroopassa ratkeaa helmi-maaliskuun aikana suuntaan tai toiseen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen yksi painopistealue oli Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne liittyen Venäjään. Tammi-helmikuussa tilanne on entisestään kiristynyt ja lännen sekä Venäjän suurvaltasuhteet ja geopolitiikka hallitsevat uutisia.

Mahdollinen Nato-jäsenyys sekä Venäjän ja sodan pelko ovat aiheita, joista puhutaan nyt normaalia enemmän myös ihmisten arjessa, niin aikuisten kuin lasten kesken.

Helsingin Uutiset haastatteli puolustusministeri Antti Kaikkosta (kesk.) ja pyysi häntä kertomaan vallitsevasta tilanteesta niin avoimesti kuin mahdollista.

Mikä on mielestänne Suomen turvallisuustilanne tällä hetkellä?

– Rajoillamme on rauhallista. Ja myös Suomen välitön lähiympäristö on rauhallinen. Mutta lännellä on iso huoli Venäjän joukkojen suuresta määrästä lähellä Ukrainan rajaa, mikä heijastelee koko Eurooppaan. Olennaista on, että edetään neuvottelun ja diplomatian tietä. Pidän sitä myös todennäköisenä ja parhaana tienä, mutta on niinkin, että huonompiakaan kehityskulkuja ei voi täysin pois sulkea.

Voidaanko sanoa, että Suomen turvallisuustilanne ei ole ollut näin heikko yli 30 vuoteen?

Ei kannata unohtaa Valko-Venäjää, jonka pääkaupunki Minsk muuten on Helsingistä katsoen lähempänä kuin Rovaniemi.

– Voidaan sanoa, että tilanne ei näin jännitteinen ole Euroopassa ollut 30 vuoteen. Kyllä tämä kylmän sodan jälkeen on vakavin paikka. Toki Krimin laiton haltuunotto oli asia sinänsä, mutta sen vaikutus oli alueellisesti rajatumpi.

– Ytimessä on ennen muuta Ukrainan tilanne – jos tilanne siellä eskaloituisi, niin sillä olisi todennäköisesti heijastevaikutuksensa myös Pohjois-Eurooppaan, Suomeenkin, Kaikkonen pohtii.

Se, mitä Suomi voi tehdä, on Kaikkosen mukaan juuri diplomatia ja neuvotteluratkaisuun kannustaminen.

– Mielestäni presidentti Niinistö on tehnyt hyvää työtä ja sille tulee antaa kaikki tuki.

Mitä kansan pitää mielestänne ajatella siitä, että muun muassa presidentti ja useat asiantuntijat pitävät asiaa esillä ja korostavat sodan uhan Euroopassa lisääntyneen?

– Kaikkien on hyvä tiedostaa, että tilanne on Euroopassa jännitteinen ja vakava. Mutta yhtälailla on syytä tiedostaa se, että Suomen suhteen mitään välitöntä uhkaa ei ole päällä.

Entä Itämeren?

– Ei Itämerelläkään mitään poikkeuksellista tällä hetkellä ole päällä. Meillä on hyvä tilannekuva omasta lähialueestamme, mutta myös Euroopasta laajemmin. Meillä on omat verkkomme, mutta myös hyvät yhteistyökanavat laajemminkin. Tilannekuva on varsin tarkka.

Ruotsi lisäsi hiljattain näyttävästi sotilaallista läsnäoloaan Gotlannissa. Tässä yhteydessä tavalliset suomalaiset alkoivat pohtia, miten Suomi takaa Ahvenanmaan turvallisuuden, jos Venäjä kohdistaisi sinne sotilaallisia toimia? Kaikkonen on vastauksessaan pidättyväinen, sillä mitään ylimääräistä ei haluta paljastaa.

– Ahvenanmaalla on oma erityinen statuksensa, joka perustuu aikanaan tehtyihin sopimuksiin. Sopimus mahdollistaa kuitenkin esimerkiksi sen, että merivoimat tekee Ahvenanmaalle valvontakäyntejä, ja niitä tehdäänkin säännönmukaisesti. Ahvenanmaa on osa Suomea ja Suomi tarvittaessa Ahvenanmaata puolustaa.

Puolustusvoimat on ainakin sosiaalisen median postausten määrällä laskettuna aktivoitunut viime kuukausina kertomaan viestiä siitä, että Suomen sotilaallinen koskemattomuus pystytään turvaamaan niin ilmassa, maassa kuin merellä kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Miksi ja millä tavoitteella aktivoituminen on tehty?

– Puolustusvoimat on ylipäänsä viime vuosina kertonut aiempaa avoimemmin tekemisistään, myös somessa. Varmasti osittain myös kansalaisten tiedontarpeeseen vuoksi turvallisuustilanteeseen liittyen. Aktiivisuus somessa on Puolustusvoimien omassa harkinnassa.

– Valmiutta yleisesti on tehostettu, mutta miten, sitä en voi avata tarkemmin. Kyse on maltillisesta hienosäädöstä.

Kaikkonen ohjaa keskustelun mieluummin Suomen puolustuskykyyn yleensä.

– Suomen puolustuskyky on pidetty hyvässä kunnossa myös viime vuosikymmeninä. Kylmän sodan päättymisen jälkeen useat Euroopan maat ajoivat omaa puolustuskykyään alas ja nyt korjaavat sitä, mutta se ei ole nopeaa.

Suomen turvallisuuspolitiikasta on viime aikoina keskustelu myös valtionjohdon ja eduskunnan sisällä tiiviisti. Kaikkosesta se on ymmärrettävää.

– Nato-kysymys on tietenkin osa sitä. Ei tässä mitään erityisen yllättävää ole, näin itse asiassa oli myös 2014 Krimin laittoman haltuunoton jälkeen.

Presidentti Niinistön, pääministeri Sanna Marinin (sd.), ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja itsensä välisiin keskusteluihin ja siihen, aiheuttivatko Marinin laajalti julkisuudessa levinneet lausunnot muun muassa Suomen Nato-kannasta vahinkoa, ei Kaikkonen halua ottaa kantaa.

Mediassa huomio on viime viikkoina kiinnittynyt pääosin Ukrainan tilanteeseen. Onko niin, että Venäjä kiinnittää tarkoituksella huomiota Ukrainaan ja kiistelyyn Naton sekä EU:n kanssa, ja samalla Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne ja Venäjän joukkojen vyöryminen sinne unohtuu medialta ja muilta? Jos, niin mitä tästä pitää ajatella ja mitä Valko-Venäjän kautta voisi tapahtua?

– Nyt on tärkeää seurata sitä, mitä Valko-Venäjällä tapahtuu lähiviikkojen aikana. Venäjä on tuonut sinne joukkoja ja kalustoaan, mitä on perusteltu maiden keskinäisellä sotaharjoituksella. Vaikka yleinen fokus on nyt Ukrainassa, niin ei kannata unohtaa Valko-Venäjää, jonka pääkaupunki Minsk muuten on Helsingistä katsoen lähempänä kuin Rovaniemi, Kaikkonen muistuttaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut