Tavat: Räyhääminen on lisääntynyt. Tapaseuran asiantuntijan mukaan osa oikeuttaa käytöksensä erikoisillakin syillä.
Julkisilla paikoilla käyttäydytään yhä useammin jopa törkeästi. Esimerkiksi kaupungin pysäköinninvalvojien kimppuun on sakotustilanteessa hyökätty, heille huudetaan ja heitä on tönitty. Myöskin kasvoille sylkeminen on tavallista, kertoi pysäköinninvalvoja äskettäin (HU 2.2.).
Mikä aikuisia ihmisiä vaivaa?
– Kyllä ihmisten pitää käyttäytyä hyvin kaikkialla, olipa tilanne sitten miten hankala tahansa, arvioi Tapaseura ry:n varapuheenjohtaja Risto Rasku.
– Missään tapauksessa kukaan ei saa olla sylkykuppi, oli sitten kyseessä vaikka pysäköinninvalvoja, joka juuri antaa sakkoja.
Raskun mukaan huono ja epäystävällinen käytös on viime vuosien aikana lisääntynyt.
– Tuntuu siltä, että Suomessa elää joukko ihmisiä, joiden mielestä yhteiskunta kohtelee heitä koko ajan väärin. He näköjään ajattelevat, että sen vuoksi heillä on lupa käyttäytyä toisia ihmisiä kohtaan miten sattuu.
– Esimerkiksi pysäköinninvalvonta on tämän joukon mielestä pikkumaista kyttäämistä, jota ei tarvitse hyväksyä, mutta eihän se näin ole. Jos on rikkeen tehnyt, siitä tulee kantaa seurauksetkin, ja ilman räyhäämistä.
Syitä kehnoon käyttäytymiseen on Raskun mukaan vaikea löytää. Hän uskoo tapojen juontavan jo lapsuudesta.
– Tapojen opettamisen tulisi lähteä jo kotipiiristä. Koulukin voi tehdä jotain, muttei tietenkään kaikkea. Alakoulun luokanopettajalla on kuitenkin melkoinen vastuu, ja hän voi ilman muuta ohjata oppilaitaan käyttäytymään hyvin.
Kaikkein tärkein vaikuttaja nuorten elämässä on kuitenkin oikeanlainen kaveripiiri.
– Ongelmana ovat yhteiskunnan kyydistä putoavat nuoret. Jos heillä ei ole kunnollisia harrastuksia, silloin helposti ryhdytään lorvimaan kauppakeskuksissa ja opitaan vääränlaisia tapoja, Rasku korostaa.
Kouluihin ei kuitenkaan ole Raskun mukaan tarpeellista tuoda tapakasvatusta erillisenä oppiaineena.
– Sen sijaan hyvien tapojen merkitystä pitäisi korostaa jokaisen aineen tunneilla.
– Nuoria voi ja pitää ohjata oikeanlaiseen käyttäytymiseen aina parikymppiseksi saakka. Sen jälkeen hän on jo tapansa valinnut, eivätkä muut pysty niitä juurikaan muuttamaan, Risku pohtii.
Tapaseura ry on toiminut jo neljännesvuosisadan verran kunnollisen käytöskulttuurin puolesta.
Yhdistykseltä voi tilata myös tapakoulutustilaisuuksia.