Tanssi sai oman temppelinsä Helsinkiin – Tällainen on Ruoholahteen avautunut uusi taidetalo

Kulttuuri: Kaapelitehtaan kupeeseen aukesi ainutlaatuinen tapahtumatila.

Suomen ensimmäinen tanssille omistettu tapahtumatila – Tanssin talo – on avannut ovensa Kaapelitehtaan vieressä.

Vaikka Tanssin talon varsinaiset tapahtumat alkavat koronatilanteen vuoksi vasta maaliskuussa, muutama ammattitanssija on jo päässyt testaamaan kahta eri näyttämöä.

Natasha Lommi, Saida Solla ja Elina Häyrynen esiintyivät puolitoista viikkoa sitten talon avajaisgaalassa, jossa he esittivät Tero Saarinen Companyn muiden tanssijoiden kanssa katkelman teoksesta Transit.

Naiset iloitsevat siitä, että nyt heillä on vihdoin käytössään suuri, ajanmukainen estradi.

– Kyllä tanssitaide on aivan varmasti ansainnut tällaiset puitteet. Nyt Helsinkiin on mahdollista tuoda kiertäviä esityksiä esimerkiksi Keski-Euroopasta, arvioi Natasha Lommi.

Tanssin talo tekee pelkällä olemassaolollaan kunniaa myös koko alalle.

– Suomalainen taidetanssi on kansainvälisestikin ajatellen hyvin korkeatasoista, samoin tanssijoiden ja muun henkilökunnan ammattitaito.

Elina Häyrysen elämään tanssi on kuulunut jo pienestä pitäen.

– Tanssi on ollut mukanani aina ja tällä hetkellä se on minulle ammatti. Jokaisella tanssijalla on omaan työhönsä varmaan omanlainen suhde, mutta minulle se merkitsee muun muassa keinoa ilmaista asioita, joita ei sanoin voi kertoa, Häyrynen arvioi.

Myös Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen professori Eeva Muilu on ilahtunut siitä, että Tanssin talo on vihdoin avautunut.

– Tämä tuo hyvän täydennyksen eurooppalaisten tanssitalojen ketjuun, sillä vastaavia taloja on nyt lähes jokaisessa Pohjoismaassa ja Ranskassa useampiakin, Muilu kertoo.

– Minulla on suuret toiveet siitä, että Tanssin talossa nähdään jatkossa korkeatasoista ja kiinnostavaa kansainvälistä ohjelmistoa, joka yhdistää monia tanssilajeja ja laajentaa yhä yleisöpohjaa.

Muilu tahtoo myös, että tanssitaide saisi nykyistä enemmän rahoitusta, jotta myös kotimaisilla tanssintekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet toimia ammatissaan.

Vuonna 2020 esittävä taide sai valtiolta tukea kaikkiaan 264 miljoonaa euroa. Tästä summasta tanssitaiteen osuus on vain alle viisi prosenttia.

– Tästä huolimatta kiinnostus tanssitaidetta kohtaan on viime vuosina lisääntynyt ja yleisömäärät kasvaneet, Muilu arvioi.

– Tanssitaiteella voisi silti olla nykyistä enemmän painoarvoa. Silloin se kasvattaisi Suomessakin tietoisuutta kulttuurista ja lisäisi henkistä hyvinvointia.

Tanssin talon puitteet ovat upeat. Näyttämöitä on kaksi, joista suurempi on rakennettu Erkko-saliin.

Tämä sali on Pohjoismaiden suurin tanssille rakennettu esitystila: näyttämöllä on leveyttä 25 metriä ja syvyyttä 16 metriä.

– Erkko-salin katsomoon mahtuu 700 katsojaa, joten se on mittasuhteiltaan hyvinkin verrattavissa Oopperan päänäyttämöön, kertoo Tanssin talon ohjelmapäällikkö Mikael Aaltonen.

Mikäli Erkko-salin katsomo siirretään syrjään, saliin mahtuu peräti tuhannen hengen yleisö.

Jos puolestaan Pannusaliin rakennetun pienen katsomon jokainen paikka täytetään, salissa istuu silloin 235 henkeä.

Molemmilla näyttämöillä on pehmustettu lattia, mikä on tanssijoille välttämätön. Tanssille omistettuja neliöitä on talossa kaikkiaan yli 5 400.

Kevään kuluessa yleisöllä on useita mahdollisuuksia tutustua omakohtaisesti upouuden Tanssin talon ohjelmistoon.

Esimerkiksi 31. maaliskuuta–9. huhtikuuta suurella näyttämöllä koetaan Tero Saarinen Companyn kahden teoksen ilta: ikoninen soolotanssiteos Hunt sekä Suomen lupaavimpiin koreografeihin lukeutuvalta Johanna Nuutiselta tilattu ryhmäteos HZ.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut