"Älä anna sijaa Roope Ankka -ilmiölle" – Näin helsinkiläisen, espoolaisen ja vantaalaisen osakesijoittajan salkut eroavat toisistaan

Raha: Osakekurssien heilahtelu ei pelota sijoittamisen asiantuntijoita. Espoossa keskimääräinen sijoitussalkku on huomattavasti isompi kuin Vantaalla.

Parin viime vuoden aikana uusien vantaalaisten osakesijoittajien määrä on OP Helsingin tilastojen mukaan peräti tuplaantunut, johtaja Markus Malviniemi kertoo.

Vantaalaisten sijoitusinnon lisääntymisestä kertovat myös osake- ja rahastovälittäjä Nordnetin tilastot.

– Sijoittaminen on Vantaalla yleistynyt hieman enemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, kommentoi Suomen Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen.

Malviniemi ja Tuppurainen tarkastelevat vantaalaisten sijoituskohteita. Suosikkeja ovat rahastojen lisäksi tutut Finnair, Fortum, Neste, Nordea, Nokia ja Sampo.

Salkkuihin hankitaan Malviniemen mukaan kuitenkin yhä enemmän myös kansainvälisiä osakkeita.

– Pintansa pitävät vakiintuneet amerikkalaiset nimet, kuten Tesla ja Meta (entinen Facebook).

Vantaalaisten sijoitussalkut ovat keskimäärin noin 10 prosenttia pienemmät.

Vantaalaisten kiinnostus osakesijoittamista kohtaan näyttää olevan nousussa, mutta salkkujen arvossa hävitään muun muassa naapurikaupunkien sijoittajille.

– Tarkasteltaessa Nordnetin koko Suomen asiakaskuntaa vantaalaisten sijoitussalkut ovat keskimäärin noin 10 prosenttia pienemmät. Vantaalla salkun keskimääräinen arvo on 25 700 euroa, Helsingissä noin 37 000 euroa ja Espoossa reippaasti yli 40 000 euroa, Tuppurainen lausuu.

Suomen Osakesäästäjät ry:n toimitusjohtaja on kivistöläinen Victor Snellman. Hän toteaa olevansa sijoittajana ”tavallinen pulliainen”, vaikka on panostanut sijoittamiseen kymmenen vuotta.

Snellman aloitti sijoittamalla osan säästämästään puskurista osakkeisiin. Puskuria hän oli kerännyt palkkatuloista hiljalleen.

Snellmanilla on tukku neuvoja osakesijoittamista harkitseville. Yksi tärkeimmistä on ymmärrys siitä, että kurssiheilunta kuuluu osakemarkkinoihin. Se on Snellmanin sanoin ”osa olennon luonnetta”.

– Osakekurssien heiluntaa voi kutsua myös riskiksi. Jos riskiä ei olisi, tuotto-odotus olisi osakkeissa sama kuin säästötilillä pidettävällä rahalla.

Snellman ei siis huolestu viimeaikaisesta kurssien heilahtelusta.

–  Lyhyellä aikavälillä kurssit menevät ylös ja alas, sitä ei pysty ennustamaan. Pitkällä aikavälillä yrityksen osakkeen arvo seuraa liiketoiminnan kehittymistä. Siksi on tärkeää valita huolella ne yritykset, joihin sijoittaa, Snellman muistuttaa.

Kurssien heilahtelusta ei ole kovin huolissaan myöskään OP:n Malviniemi.

– Osakesijoittaminen on tällä hetkellä pitkällä tähtäimellä ihan yhtä fiksua kuin aiemmin. Jokaisen tulee tehdä strategia, jonka kanssa voi nukkua yönsä hyvin, Malviniemi toteaa.

Myös Snellman neuvoo muistamaan asioiden tärkeysjärjestyksen.

– Pohja kaikelle on se, ettei sijoittamisen saa antaa vaarantaa terveyttä tai mielenterveyttä. Se ei saa vaikuttaa negatiivisesti myöskään perheen sisäisiin suhteisiin. Eikä Roope Ankka -ilmiölle pidä antaa sijaa.

Snellman toteaa itsekin tehneensä aiemmin sen virheen, että Roope Ankkana asetti sijoittamisen mielekkään elämän edelle.

Malviniemi ja Snellman kannustavat hajauttamaan sijoituksia sekä ajallisesti että eri toimialoilla operoiviin yrityksiin.

Sijoittajakonkari Ilkka Parviainen neuvoo aloittelevaa sijoittajaa lähtemään liikkeelle indeksirahastoilla.

– Salkun runko ja kivijalka kannattaa rakentaa rahastosijoituksista, ja yleensä kahden–kolmen vuoden jälkeen on hyvä siirtyä ostamaan suoraan osakkeita, Parviainen sanoo.

Hän toteaa ajan olevan rahaa. Mitä aiemmin sijoittamisen aloittaa, sitä pienempi kuukausittainen summa riittää muhkean salkun kasvattamiseen.

– Sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena, ja pitää olla kärsivällinen. Jo 15 euron kuukausisijoituksella on merkitystä, jos sijoittamisen aloittaa nuorena.

Parviainen on sijoittanut osakkeisiin vuodesta 2000.

– Olen tehnyt 373 ostoa ja seitsemän myyntiä. Oma mottoni on ollut always buy, never sell (osta, älä myy).

Osakesäästäjiä edustava Snellman muistuttaa, että rahasto-osuuksien myyminen on pankeille liiketoimintaa. Siksi rahastosijoittajan tulee olla tarkkana.

– Kannattaa tarkastella kustannuksia. Ne muodostuvat merkintä-, lunastus- ja hallinnointipalkkiosta.

Snellman kuvaa tilanteen, jossa hän sijoittaa 100 rahaa rahastoon.

– Pankki voi joka vuosi ottaa esimerkiksi kaksi prosenttia hallinnointipalkkiota rahaston arvosta. Jos rahaston sijoitukset tuottavat vuodessa kahdeksan prosenttia eli kahdeksan rahaa, minun saamani tuotto on enää vain kuusi rahaa. Näin ollen tuotosta menee pankille neljännes.

Tietoa

Luku-vinkkejä

Victor Snellman kannustaa aloittelevia sijoittajia tutustumaan sekä Seppo Saarion että Merja Mähkän kirjoihin.

Laadukasta verkkosisältöä Snellmanin mukaan löytyy muun muassa Nordnetin ja Inderesin sivuilta.

Snellman vinkkaa myös Inssin osingot -verkkosivustosta, jonne on koottu suomalaisia sijoitusblogeja.

Suomen Osakesäästäjät ry:n toimitusjohtaja Snellman kirjoittaa itse kolumneja Länsiväylään, joka on Vantaan Sanomien sisarlehti.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut