Asuminen: Ostaja voi rakastua asuntoon ja sivuuttaa pian koittavan kalliin saneerauksen, sanoo asuntokaupan asiantuntija.
Suomalaisissa taloyhtiöissä muhii mittava korjausvelkapommi. Korjausvelkaa syntyy taloyhtiöihin aina, kun taloja ei remontoida.
Jos ennakoivaa kunnossapitoa ei hoideta kunnolla ja taloon tehdään vain välttämättömiä korjauksia, korjausvelka voi kasvaa liian suureksi.
Rakennusteollisuus ry:n arvion mukaan rakennusten korjausvelkaa on jopa kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Rahallisesti tämä merkitsee arviolta 30–50 miljardia euroa.
Pääkaupunkiseudulla suurin tarve peruskorjauksiin kohdistuu 1960–1980-luvuilla rakennettuihin taloihin.
Korjausvelkaa voi syntyä muun muassa ammattitaidon puutteen vuoksi.
– Erityisen suuri tämä ongelma on pienissä rivitaloyhtiöissä. Niissä on usein se tilanne, että taloyhtiössä ei ole lainkaan ammattimaista isännöitsijää, arvioi Suomen Asuntosatama Oy:n toimitusjohtaja Erkki Murto-Koivisto.
Isännöintiongelma on suurin pienissä rivitaloyhtiöissä.
– Myös esimerkiksi taloyhtiön hallituksen puheenjohtajuus saattaa kiertää vuorovuosina asukkaalta toiselle kaveriperiaatteella. Silloin asiat eivät ole kunnolla kenenkään käsissä.
Myös paperiasiat voivat olla kehnosti johdetussa taloyhtiössä sekaisin: isännöitsijäntodistus tai pts-todistus saattavat puuttua kokonaan.
– Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun yhtiöön tulee mittava peruskorjaus, esimerkiksi putki- tai julkisivuremontti, Murto-Koivisto kertoo.
– Ja kun kenelläkään ei ole ajantasaista tietoa siitä, mikä on asunnon tai taloyhtiön todellinen kunto, pankit eivät myönnä myöskään korjauslainaa. Siinä sitä sitten ihmetellään tilannetta huonokuntoisten asuntojen kanssa.
Murto-Koivistolla on yli 20 vuoden kokemus asuntovälityksestä. Hän on omien laskujensa mukaan myynyt yli 4 000 asuntoa.
Korjausvelkaa voi syntyä ammattitaidon puutteen vuoksi.
Asuntosatama on kehittänyt asuntojen todellisen kunnon kartoittamiseksi Talotutka-korjausvelkalaskurin.
Pari vuotta sitten aloitettu Talotutkan kehittäminen eteni loppuvuodesta testikäyttövaiheeseen. Kokemukset ovat olleet myönteisiä.
– Nyt on tarkoitus luoda järjestelmä, joka lisää entisestään asuntojen kaupankäynnin läpinäkyvyyttä, Murto-Koivisto kertoo.
Laskuriin syötetään taloyhtiön tiedot ja se laskee, mitä saneerauksia asunnossa tai taloyhtiössä on syytä suorittaa ja millaisella aikajänteellä.
Laskelma käyttää Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden keskusliiton arvioimia keskimääräisiä talon eri tekniikan osien elinikäodotuksia.
Korjausvelkalaskuri auttaa muun muassa tavallista asunnonostajaa selvittämään havittelemansa kohteen todellisen kunnon.
– Usein on niin, että asunnonostaja rakastuu johonkin myynnissä olevaan kohteeseen, eikä siinä huumassa halua nähdä, mitä ongelmia pinnan alla saattaa uinua, Murto-Koivisto muistuttaa.
– Ja kun näin käy, silloin voi tehdä virheitä, jotka käyvät myöhemmin hyvinkin kalliiksi.
Pääkaupungissa on jo satoja taloyhtiöitä, jotka ovat ottaneet Talotutkan käyttöönsä. Pisimmällä hanke on itäisessä Helsingissä.
– Esimerkiksi Vuosaaressa jo yli puolet taloyhtiöistä käyttää korjausvelkalaskuria.
Murto-Koiviston mukaan myös vuokralaiset hyötyvät korjausvelkalaskurista.
– Onhan se aika hurja tilanne, jos perhe muuttaa johonkin asuntoon vuokralle ja jo puolen vuoden kuluttua selviää, että talossa aloitetaankin suuri julkisivuremontti.
– Vähällä vaivalla tämä saadaan estettyä, jos vuokralainen pyytää jo etukäteen talosta kuntoraportin, Murto-Koivisto kertoo.