"Joillekin Putinin toimien arvostelu on henkilökohtainen loukkaus" – Kieli yhdistää Helsingissä asuvia venäläisiä, mutta mikään muu ei

Venäjä: Helsingissä asuu noin 19 000 venäjänkielistä. Osa on edelleen voimakkaasti kiinni synnyinmaassaan.

Mitä ajattelevat Helsingin noin 19 000 venäjänkielistä Venäjän tämänhetkisestä ulkopolitiikasta? Nostattaako äiti-Venäjän muulle Euroopalle luoma uhka venäläisrintamusta? Vai pitääkö venäläisyyttä nyt piilotella?

– Helsingin venäjänkielisissä on taustoiltaan hyvin erilaisia ihmisiä, muistuttaa Eilina Gusatinsky.

Jo tausta voi määrittää suhtautumista Venäjän harjoittamaan politiikkaan ja toisaalta siihen, millaiseksi kokee asemansa Suomessa.

Helsingissä asuu esimerkiksi Virosta, Liettuasta, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta tulleita, joiden äidinkieli on venäjä.

– Kieli voi yhdistää kaikkia heitä, mutta välttämättä ei mikään muu.

Gusatinsky sanoo, että kulloisestakin poliittisesta tilanteesta riippumatta, jotkut venäjänkieliset ovat aina kokeneet, ettei venäjää kannata puhua julkisilla paikoilla – ja osalle se ei ole koskaan ollut minkäänlainen ongelma.

– Itse puhun mieheni kanssa venäjää joka paikassa, kaksikielinen Gusatinsky sanoo.

– Kielen puhuminen julkisesti liittyy varmasti siihen, miten turvalliseksi ihminen kokee olonsa.

Gusatinsky toimii ohjelmajohtajana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Cultura-säätiössä, jonka tarkoitus on edistää venäjänkielisten kotoutumista Suomessa.

Gusatinsky arvioi, että Venäjältä muuttaneiden suhtautumista tämänhetkiseen tilanteeseen ja kokemusta omasta asemastaan Suomessa määrittää se, missä määrin henkilö on kiinni synnyinmaassaan.

– Niille, jotka assosioivat itsensä edelleen voimakkaasti Venäjään, Putinin toimien kyseenalaistaminen voi olla henkilökohtainen loukkaus.

Näille ihmisille Suomi on vain asuinpaikka, kuin hyvin toimiva hotelli, jossa elämä on helppoa ja vastineeksi siitä maksetaan veroja, Gusatinsky kuvaa.

– Ne, jotka ovat muuttaneet Suomeen rakentaakseen elämänsä ja kasvattaakseen lapsensa täällä, eivät assosioi itseään Venäjään samalla tavalla.

– Jos koet olevasi osa suomalaista yhteiskuntaa, ei ole tarvetta puolustaa Venäjän tekoja.

Gusatinsky seuraa työnsä puolesta erilaisia Suomessa asuvien venäjänkielisten verkkokeskusteluja.

– Keskustelupalstoilla ovat hyvin paljon äänessä ne, jotka yrittävät todistaa, että koko maailma on Venäjää vastaan ja Venäjää kohdellaan epäoikeudenmukaisesti.

Näitä keskusteluja vaivaa samanlainen kuplautuminen kuin esimerkiksi maahanmuutto- tai rokotekeskusteluja. Eri mieltä olevat eivät edes osallistu.

Krimin valtaus teki selväksi, että Venäjän ulkopuolellakin asuvien välille voi muodostua valtava kuilu sen mukaan seurasiko ihminen venäläisiä vai ukrainalaisia tai eurooppalaisia uutismedioita.

– Eri lähteitä seuranneet olivat kuin eri maailmoista, Gusatinsky sanoo.

Kielitaito ei hänestä ollut merkittävässä roolissa. Suomea tai englantia hyvin ymmärtävät saattoivat seurata vain Venäjän uutiskanavia.

Kuiluja syntyi jopa perhepiireihin. Mustanmeren lomaparatiisista tuli ulkovenäläisten keskuudessa tabu, jota ei kannattanut mainita, jos haluaa säilyttää puhevälit.

Kuka?

Eilina Gusatinsky

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Cultura-säätiön ohjelmajohtaja.

Syntynyt Moskovassa.

Äiti suomalainen, isä neuvostoliittolainen.

Muutti Suomeen pysyvästi vuonna 1990.

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut