Työntekijöitä yritetään nyt houkutella takaisin toimistolle keinulla, "saunalla" ja trendikuppilaa muistuttavalla neukkarilla – "Puitteiden on oltava paremmat kuin kotona"

Helsingissä on paljon tyhjiä toimistotiloja. Yritykset pohtivat pandemian jäljiltä paluuta työtiloihin. Myös moni työntekijä on ilmaissut halunsa etätöiden jatkamiseen.

Koronanyrkiltä tuli nyt uudet suositukset työntekoon – Näin muuttuu koulujen maskisuositus pääkaupunkiseudulla

Viime vuoden lopussa kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudun tyhjistä toimistotiloista sijaitsi Helsingissä. Tyhjää tilaa oli yhteensä reilut miljoona neliötä.

– Tilanne on kovin epävarma. Mikään yritys ei tällä hetkellä oikein tiedä, mikä tulevaisuuden toimintamalli ja toimitilojen tarve tulee olemaan, toteaa KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva.

Tyhjän toimistotilan määrä ei korona-aikana ole neliöissä mitattuna mainittavasti kasvanut. Joillakin alueilla tyhjää tilaa on enemmän kuin toisilla. Vastaavasti tiloja myös poistuu markkinoilta, kun vanhoja toimistoja muutetaan asunnoiksi, hotelleiksi tai muuhun käyttöön.

– Nopeita muutoksia hillitsee myös se, että monissa tiloissa vuokrasopimukset ovat voimassa, eikä niitä saa välttämättä lyhyellä aikavälillä muutettua. Ilmiö on aika monitahoinen, Kaleva jatkaa.

Tutkimustyötä Helsingissä tekevä KTI julkaisi helmikuussa katsauksen, jossa se totesi, että kiinteistökauppaa käytiin viime vuonna vilkkaasti, mutta epävarmuus hiljensi toimitilavuokramarkkinoita. Uusia vuokrasopimuksia tehtiin vähän. Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttö oli viime vuoden lopussa 13,7 prosenttia. Tyhjää toimistotilaa ydinkeskustassa oli vuoden lopulla reilut 75 000 neliötä. Ydinkeskustan toimistotilojen vajaakäyttöaste oli 11,8 prosenttia, kun se ennen koronaa oli viiden prosentin tuntumassa.

Ongelmallisimpia ovat vanhat ja remontoimattomat kohteet. Helsingissä tyhjää tilaa on erityisesti 1960–1990-luvuilla rakennetuissa toimistokohteissa. Katsauksessa nostetaan esiin Ruoholahden sekä Pitäjänmäen vanhat toimistoalueet. Ruoholahdessa vajaakäyttö oli viime vuoden lopussa 15 ja Pitäjänmäellä noin 20 prosenttia.

– Se on paljon. Aiemmin on puhuttu, että 4–6 prosenttia on terve markkinatilanne. Silloin on valinnanmahdollisuutta. Pitäjänmäessä on mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, kun raidejokeri aloittaa toimintansa. Se voi olla kaivattu piristysruiske, sanoo kehityspäällikkö Minna Maarttola kaupunginkanslian elinkeino-osastolta.

Myös Ruoholahden toimistotilat saattavat olla nosteessa. Alueella tehtiin muutama vuosi sitten isoja kiinteistökauppoja. Se kertoo Maarttolan mukaan siitä, että uskoa alueeseen on, joskin palveluita tarvittaisiin lisää. Itämerentornin laajentamismahdollisuutta tutkitaan parhaillaan.

Helsingissä on tällä hetkellä kasvava määrä kohteita, joihin käyttäjiä ei saada matalillakaan hinnoilla. Toisaalta houkuttelevimpien toimistojen vuokrat ja käyttöasteet ovat nousseet.

Mutta sellaista todellisuutta, jossa kaikki työntekijät saapuvat aamulla toimistolle, ei enää ole, sanoi YIT:llä kiinteistökehitystä johtava Ilkka Tomperi äskettäin.

Huutoa ja räyhäämistä julkisilla paikoilla Helsingissä – Aikuisten huonontunut käytös ihmetyttää, tapaneuvoja: "Kenenkään ei tarvitse olla sylkykuppi"

Koronan jäljiltä vaatimukset toimistotiloille ovat kasvaneet. Työtiloissa halutaan nyt erityisesti viihtyä.

– Hybridityössä toimiston tulee olla sosiaalinen magneetti, ja puitteiden on oltava paremmat kuin kotona, kuvailee työn täydelliseen vapautumiseen uskova Tomperi YIT:n tiedotteessa.

Vallilan Konepajalla Fredriksbergin uusista toimitaloista kolme neljästä talosta on valmiina. Kyseessä on työtilojen, ravintolan, neuvotteluhuoneiden ja tapahtumatilan yhdistelmä. 

– Tässä on monta asiaa, jotka kuvaavat hyvin tämän päivän haluttuja toimistokohteita, Maarttola sanoo.

Tilat ovat moderneja, valoisia ja niihin voi sijoittaa eri kokoisia yrityksiä. Palveluita on lähellä. Juna-asemalle ja ratikkapysäkille kävelee hetkessä.

Vuokralaisena yhdessä uusista toimistotaloista on yritysten lisäksi myös kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala. Kulttuurijohtajan sijainen Reetta Heiskanen kertoo, että maaliskuun alusta alkaen toimialalla tullaan työskentelemään monipaikkatyöskentelyn pelisääntöjen mukaisesti, eikä omia työpisteitä ei ole.

– Töitä voi tehdä joko töissä, kotona tai asiakkaiden ja kumppaneiden luona. Suunnittelua ja ideointia vaativat kokoukset pidetään aina täällä.

Etätöitä tehneet eivät halua palata työpaikalle, kertoo tuore kysely – Lähi- ja etätyötä tehneiden vastauksissa iso ero

Uutena ajatuksena on se, että tilaan voivat tulla myös ne, joille paikka ei ole vakituinen toimipiste.

Yksi modernin talon työskentelytiloista muistuttaa saunaa. Toimistotilan keskellä on myös pieniä avoseinäisiä mökkejä, joissa voi pitää palavereja. Yhden tilan keskellä on keinu ja sivustalla rivi kokoustiloja. Yksi avotila on päivällä toimialan käytössä, iltaisin se toimii nuorisotilana.

Erikseen kaikkien varattavissa olevat kokoushuoneet rakennuksen tulokerroksessa, Wonderland Vallilassa, on sisustettu teemallisesti sponsoreidensa mukaan. Tyylisuunnat vaihtelevat romanttisesta maskuliiniseen ja yksinkertaisen tyylikkääseen. Ravintola on avoin kaikille.

"En muista 12 vuoden ajalta näin alhaista lukua nähneeni" – Asuntomarkkinoilla jyllää nyt uusi ilmiö

Kehityspäällikkö Maarttola sanoo, että koronan jälkeisestä työkulttuurin muutoksesta huolimatta toimistot eivät tule häviämään. Niitä tarvitaan yhä.

– Tilatehokkuus ei enää välttämättä kasva, mutta työtiloista tulee enemmän kohtaamisten paikkoja. Tarvitaan erilaisia kokoontumistiloja, jos ja kun hybridityö jatkuu.

Asuntomarkkinoille ilmaantui hankala pullonkaula – "Toivomme, että myyjät rohkaistuisivat"

Etätyöllä yllättävät vaikutukset hyvinvointiin – Näin kävi yöunille ja alkoholinkäytölle

Lukijalta: Keskustan näivettymistä ei voi pysäyttää

"Ihmiset kaipaavat nyt kohtaamistiloja, hyggeily on laskussa" – Helsinki City Markkinoinnin Krista Östman ei allekirjoita hokemaa, että keskusta näivettyy

"Lipunhinnan nostamisen tielle ei kannata lähteä" – Koronaelpymisrahaa luvassa HSL:lle valtiolta? Liikenneministeri Harakka toi valtuuston kokoukseen rohkaisevan viestin

Tapio Sademies katsoi Kauppatoria ikkunastaan 40 vuoden ajan ja kertoo nyt mikä meni pieleen – jyrähtää grillikioskin häätämisestä ja "merimaiseman pilaamisesta"