Perheet: Koronasta ja kuntien säästöistä voi tulla kova lasku lähivuosina.
Korona-aikana neuvoloihin tehdyt säästöt sekä kuntien kitsastelu ostopalveluissa on johtanut siihen, että yhä harvempi päihdeongelmista kärsivä äiti pääsee tarvitsemaansa kuntoutukseen raskausaikana.
Ensi- ja turvakotien liiton tilastoista käy ilmi, että viime vuonna liiton jäsenyhdistysten ylläpitämiin ensikoteihin pääsi odotusaikana vain noin 30 prosenttia kaikista apua saaneista äideistä.
Vielä vuonna 2016 ensikoteihin pääsi odotusaikana noin puolet kaikista apua saaneista äideistä.
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä sanoo, että äitien auttaminen ajoissa olisi ensiarvoisen tärkeää sekä vauvojen, perheiden että yhteiskunnan kannalta.
– Päihdeongelmista kärsivät äidit ovat pääsääntöisesti sekakäyttäjiä. Mitä myöhemmässä vaiheessa he saavat apua, sen suuremmassa vaarassa sikiöt ovat.
– Ennaltaehkäisevä apu tuo merkittäviä säästöjä myös yhteiskunnalle vähentäessään kalliiden huostaanottojen tarvetta, Särkelä sanoo.
Särkelä arvioi, että neuvoloiden toiminta on ollut korona-aikana puutteellista, minkä vuoksi riskiraskauksia ei ole tunnistettu ajoissa eikä äitejä ole voitu ohjata tehokkaasti avun piiriin.
Päihteitä käyttävien äitien ympärivuorokautisesta kuntoutuksesta vastaa Suomessa seitsemän Ensi- ja turvakotien liiton ensikotia, joilta kunnat ostavat kuntoutusta ostopalveluna. Lisäksi toiminta saa valtionavustusta.
– Kunnista oli (viime vuonna) erittäin vaikea saada maksusitoumuksia. Toki ongelmia hoitoon ohjauksessa ja maksusitoumusten saamisessa on ollut jo vuosia. Etenkin odotusvaiheessa olevien äitien pääsy kuntoutukseen on laskenut, Särkelä sanoo.
Riitta Särkelän mukaan ensikodeissa annettu apu on tutkitusti tehokasta.
Viime vuonna ensikodeissa olleista vauvoista 85 prosenttia sai jatkaa elämäänsä yhdessä vanhempansa kanssa. Osa siirtyi suoraan kotiin ja osa toiseen palveluun yhdessä vanhemman kanssa.
– Pidemmän ajan seurantojen mukaan kaksi kolmesta ensikotikuntoutuksessa olleesta perheistä kuntoutuu niin, että pystyy elämään lapsen kanssa, Särkelä kertoo.
Pääkaupunkiseudulla ensikoteja on Helsingissä ja Espoossa. Viisi muuta ensikotia ovat Turussa, Kuopiossa, Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Palveluihin tehdyt säästöt näkyivät viime vuonna suoraan ensikotien hoitovuorokausien määrässä. Niitä oli viime vuonna yhteensä 20 985. Vuotta aiemmin hoitovuorokausia oli vielä 22 979.
– Lasku on merkittävä ja kertoo siitä, että päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden kuntoutukseen ja hoitoon pääsy on vaikeaa ja lain tarjoama oikeus siihen ei toteudu, sanoo Särkelä.
Viime vuonna ensikodeissa hoitoa sai 73 päihdeongelmasta kärsivää perhettä, joissa oli yhteensä 75 lasta.
Ensi- ja turvakotien liiton kehittämässä hoitomallissa yhdistetään varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen sekä päihdekuntoutus. Ensikodeissa on tarjolla myös vertaistukea.
Särkelän mukaan tavoitteena on sikiövaurioiden ehkäiseminen ja vanhemmuuden tukeminen niin, että vanhempi tai vanhemmat pystyvät toimimaan lapsen ensisijaisina huoltajina.
Jos huostaanotto on lapsen edun kannalta tarpeellinen, se voidaan tehdä huolella valmistellen.
Lapsen huostaanotto ja pitkäaikainen sijoitus 18 ikävuoteen asti voi maksaa yhteiskunnalle jopa 1–1,6 miljoonaa euroa.