Mikä ihme on ARFID? Asiantuntija kertoo, mitä yleistyvästä syömishäiriöstä tulee tietää

Vaikean valikoivasta syömisestä on alettu Suomessakin puhua enemmän.

Kirjainyhdistelmällä ARFID (Avoidant Restrictive Food Intake Disorder) kulkeva syömishäiriö tarkoittaa erittäin rajoittunutta vai valikoivaa syömistä. Ruoka voi myös pelottaa tai sitten syöminen ei vain kerta kaikkiaan kiinnosta.

Helsingin yliopiston professori Anna Keski-Rahkosen mukaan siinä vaiheessa, kun vältettävien ruokien lista on pidempi kuin se, mitä voi syödä, aletaan olla ongelmissa.

– Jos ajatellaan että perinteiseen syömishäiriöön liittyy lihomisen pelkoa tai runsaiden kaloreiden pelkoa, niin arfid-piirteisellä ruoan välttelyn taustalla on muita syitä. Esimerkiksi ruoan rakenne, suutuntuma, maku tai tuoksu tuntuu epämiellyttävältä. Ruoka voi tuntua inhottavan liukkaalta, jauhoiselta, klimppiseltä tai maistua liian kitkerältä tai kirpeältä.

– Jokin haju tai maku voi haitata niin paljon, että syömiselle tulee kertakaikkinen stoppi.

Henkilö saattaa rajata syömisensä neutraaleihin turvaruokiin, vaikka ”valkoisiin ruokiin” eli pastaan, riisiin, perunaan ja kanaan.

Jos välttää täysin kasviksia ja hedelmiä, ruokavalion suppeus haittaa ravintoaineiden saantia.

Arfid-oireita voi aiheuttaa myös erilainen nälän kokemus.

– Joillakin voi olla synnynnäisesti vähäisempi ruokahalu. Syöminen ei tunnu lainkaan tärkeältä ja se saattaa jopa unohtua, kun ihminen ei saa syömisestä mitään iloa, Keski-Rahkonen kertoo.

Syömishäiriöt ovat niin yleisiä, että asiantuntijat puhuvat jo "epidemiasta" – tiukat koronarajoitukset laukaisivat monella oireilun: "Koettiin stressiä ja epävarmuutta"

Valikoiva syöminen voi alkaa jo lapsuudessa.

Keski-Rahkosen mukaan uusi syömishäiriö havaittiinkin ensin lapsilla, kun maailmalla klinikoille alkoi tulla lapsia, joiden paino oli notkahtanut rajusti. Heidän saattoi myös olla vaikea syödä koulussa tai julkisella paikalla, ja elämä oli rajoittunutta.

– Nuorista on arvioitu että vaikean valikoiva syömisen häiriön yleisyys olisi vajaasta prosentista jopa viiteen prosenttiin.

Nykyisin pienillä lapsilla on varsin paljon syömiseen liittyviä pulmia. Vaikka allergiat olisi rajattu pois, lapsella saattaa olla hyvin rajoittunut ruokavalio. Vanhempia ymmärrettävästi myös huolestuttaa pienen lapsen niukka energiansaanti. Milloin kyse on niin sanotusta nirsoilusta ja milloin muusta?

– Arfid-oireileva ihminen ei ole tahallaan hankala tai nirso, vaan valikoivan syömisen taustalla on erilainen aistikokemus tai vaikeita syömiseen liittyviä pelkoja, sanoo Keski-Rahkonen.

Hänen mukaansa vanhempi voi todella tarkalla varomisella vahvistaa lapsen arfid-piirteitä. Pakottaminen ei kuitenkaan auta.

Laihuuden ihannointi altistaa syömishäiriöille – "Ajattelin vuorokauden ympäri ruokaa, ja elämä kaventui", Lina Kuusisto, 26, muistelee

Keski-Rahkosen mukaan myös lapsen yksipuolista ruokavaliota voi vähän sietääkin, mikäli siihen ei liity esimerkiksi kasvun hidastumista tai painon laskua.

– Arfid-ihmisten kokemus on, että syyllistäminen ei auta. He myös tietävät itse hyvin, että saavat nirson ja hankalan maineen.

Enemmän tarvitaan ymmärrystä syömisen esteisiin ja syiden selvittelyä. Esteen saattaa aiheuttaa esimerkiksi voimakas ruokaan liittyvä ikävä muisto.

Keski-Rahkonen muistuttaa, että jos ihminen kokee voimakasta tiettyyn ruokaan liittyvää pelkoa, hän ei syö sitä edes nälkäisenä.

– Tavallinen kaava saada joku syömään jotain, ei tässä toimi.

"Monella on vääristynyt illuusio hyvästä elämästä, mitä somen kiiltokuvaposeeraukset entisestään ovat lisänneet" – Helsingissä alkaa uusi palvelu 16–29-vuotiaille, jonne voi tulla nimettömänä

Uusia ruokia voi lisätä tutustuttamisen kautta.

– Jos valikoivasti syövälle kelpaa vain yksi tietty jugurtti, voi lähteä etsimään samanvärisiä tai rakenteeltaan ja makumaailmaltaan samantyyppisiä muita ruokia.

Siedättämisen periaatteella ruokavalio voi pikkuhiljaa laajentua.

Keski-Rahkosen mukaan joillakin valikoivilla syöjällä voi myös olla autismikirjon piirteitä. On myös viitteitä, että aistiherkkyyksiin painottuvat arfid-piirteet saattavat olla osin perinnöllisiä. Tutkimukset ovat kuitenkin vasta alussa.

Mikä?

Melko tuore diagnoosi

ARFID (Avoidant Restrictive Food Intake Disorder) on syömishäiriö, jolle ominaista on hyvin rajoittunut ja valikoiva syöminen. Se on melko tuore syömishäiriödiagnoosi, jota ei nykyisessä suomalaisessa tautiluokituksessa vielä edes ole.

Häiriöön liittyy 1–3 syömiseen ja ruokaan liittyvää ongelmaa: Valikoiva syöminen, vähäinen ruokahalu ja/tai syömisen seurausten pelko.

Arfid on tunnistettu kansainvälisesti omaksi syömishäiriökseen 2013.

Nuoret miehet ottavat yhä kovempaa painetta ulkonäöstään – "Etenkin vatsan seutuun kiinnitetään huomiota", myös roadman-ilmiö on tuttu Poikien talolla

Ravitsemusterapeutin mielestä herkut kuuluvat terveeseen ruokavalioon – "Jos ne ovat osa arkea, suhtautuminen säilyy neutraalina", sanoo itsekin säännöllisesti herkutteleva Riikka Viljanen

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut