Antirasismi: Työyhteisössä pitäisi olla taito puhua arkisesti rasismista, sanoo Ulla Laukkanen.
Helsingin varhaiskasvatuksessa työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus käyttää työaikaa valkoisuuden reflektointiin. Näin sanoo varhaiskasvatuksen sosionomiksi opiskeleva ja Helsingin päiväkodeissa työskennellyt Ulla Laukkanen.
Valkoisuuden reflektoinnilla tarkoitetaan sitä, että valkoihoinen ihminen opettelee tunnistamaan tiedostamattomia rasistisia ajatusmalleja. Laukkanen kertoo reflektoineensa viimeiset puoli vuotta vaka-alan ammattilaisten muodostamassa, vapaa-ajalla kokoontuvassa ryhmässä.
Laukkasen mielestä ryhmä on auttanut häntä ymmärtämään itseään ja kasvatusalaa.
– Olen oppinut ymmärtämään epämukavaa oloa, jota koen, kun keskustelu siirtyy käsittelemään rasismia.
– Olemme pohtineet omaa elämää, taustaa ja sitä, miten rasismi on vaikuttanut omiin ihmissuhteisiin. Sekä sitä, mitä on ollut itse tuottamani rasismi ja minkälaisilta kielteisiltä kokemuksilta valkoinen etuoikeus suojaa, Laukkanen kuvailee.
Laukkasen mukaan reflektointi tuo pintaan myös ahdistusta, syyllisyyttä, häpeää ja surua. Vertaistuki on siksi tärkeää.
– Ihmisillä on eri lailla omassa elämässä tilaa tällaiselle tunnetyölle. Antirasistisen työn kannalta tärkeää on se, että kaikki ne, joilla on siihen resursseja, aloittaisivat valkoisuuden reflektoinnin, hän näkee.
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kertoi tammikuussa kouluttaneensa 4 000 varhaiskasvatuksen ja koulujen työntekijää tunnistamaan rasismia ja puuttumaan siihen.
– Tämä on ensimmäisiä askelia. Työyhteisöissä saatetaan puhua rasismista yhdessä ensimmäistä kertaa. Nyt opetellaan pois vaikenemisesta, sanoo Laukkanen.
Kun häneltä kysyy, millaista rasismia hänen kokemuksensa mukaan varhaiskasvatuksessa on, Laukkanen vastaa, että rasismia on jo itsessään se, että "antirasismikoulutusta on vasta nyt”.
– Valkoisuus näkyy niin, että jossain voi olla vain vaaleaihoisia leluja, ja kirjoja, joissa vaaleaihoiset lapset ovat aktiivisia toimijoita. Kaiken tämän pohjalla on työkulttuuri, jossa rasismista ei oikein osata puhua yhdessä arjessa, näkee Laukkanen, jonka mielestä työyhteisöjä tulisi tukea koulutuksella ja yhteisillä lukupiireillä pitkäjänteisesti.
Laukkasen mukaan valkoisuuden reflektoinnin kautta oppii näkemään todellisuuden totuudenmukaisemmin.
– Ilman taitoa puhua arkisesti rasismista, ei voida työyhteisönä esimerkiksi oppia tunnistamaan rasismia kiusaamisesta.
– Lapsen arvopohja alkaa muodostua varhaiskasvatusikäisenä läheisissä suhteissa aikuisten kanssa. On tehtävä töitä, ettei seuraava sukupolvi kanna samanlaista rasismin taakkaa, kuin mitä rasismin kohteena olevat ihmiset tämän päivän Suomessa kantavat, Laukkanen sanoo.
Avi tarkasti 1359 päiväkodin henkilöstön määrän ja ryhmäkoot viime vuonna – Tässä tulos