Maalämpökaivon saa porata nyt myös kaupungin maille – uusi linjaus herätti iloa Itä-Pasilassa: "Säästyneillä lämmityskustannuksilla voidaan hoitaa lainaa"

Energia: Kaupunki jouduttaa uudella linjauksella maalämpöön siirtymistä. Tuhannen kilometrin vuosiporaustavoite on kova.

Kolme itäpasilalaista kerrostaloa lämpiävät ehkä jo loppuvuodesta maalämmöllä. 157 asunnon lämmittämiseen tarvittavat 9–10 lämpökaivoa on tarkoitus porata taloyhtiön tontilta vinosti kaupungin maaperään.

Tämän mahdollistaa tuore päätös, jonka mukaan yksityiset kiinteistöt voivat käyttää kaupungin yleisiä alueita maalämpökaivojen poraukseen tietyin edellytyksin.

– Tämä on kaupungilta todella hyvä avaus ja korvaukset ovat kohtuullisia, iloitsee Helinä Tuominen, asunto-osakeyhtiö Resiinan hallituksen jäsen.

Resiinan kolme taloa sijaitsevat kallioisella tontilla, mutta vanha satamaraidetunneli suojavyöhykkeineen estää noin 300 metriä syvien kaivojen tekemisen suoraan oman tontin alle.

– Pääperiaate on edelleen se, että kaivo on porattava omalle tontille vähintään 7,5 metrin päähän naapurin rajasta, selventää kaupungin maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Ilkka Vähäaho.

Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan kaivo porata uuden säännön mukaan alle 7,5 metrin päähän rajasta, jos naapurina on kaupunki tai yksityisen naapurin luvalla. Jos tämäkään ei ole mahdollista, kyseeseen voi tulla viistoporaus – kuten Itä-Pasilassa on tarkoitus tehdä –  mikäli naapurina on kaupunki. Äärimmäisessä tapauksessa kaivo voidaan sijoittaa kokonaan kaupungin maille.

Vähäaho uskoo, että jo etäisyysvaatimukseen tehdyt helpotukset edesauttavat porauksia, joten lupaa sijoittaa kaivo kokonaan kaupungin alueelle hakee suhteellisen harva kiinteistö. Oletettavaa on, että näitä lupia haetaan etenkin kantakaupungin alueelle, jossa vapaasta tilasta on eniten pulaa niin maan päällä kuin alla.

Helsinkiläinen taloyhtiö säästi lähes miljoona euroa putkiremontissa – näin se tapahtui: "Mielellään me tätä rummutetaan"

Kaupunkikuvaan kaupungin mailla tehtävät poraukset eivät tuo pysyviä muutoksia.

– Yksittäisistä kaivoista ei jää maanpinnalle mitään näkyvää. Porauspaikat tulee peittää ja maisemoida vaatimusten mukaisesti, Vähäaho kertoo.

Useita kaivoja yhdistävistä kokoamakaivoista jää näkyville kaivonkansi, joka kestää esimerkiksi ajoneuvojen painon.

Kaupunki perii maillaan olevista kaivoista 50 euron vuosimaksun.

Mikäli kaupunki tarvitsee tulevaisuudessa maaperää muuhun rakentamiseen, sillä on oikeus lunastaa kaivo takaisin, sen jäljellä olevan elinkaaren arvolla.

Taloyhtiöt voivat rakennuttaa maalämpökaivoja ja hakea lupia yhdessä. Toiminnan on pysyttävä omavaraisena.

Kaupunki on laatimassa ohjeita tilanteisiin, jossa kaupallinen toimija haluaa lähteä tuottamaan maalämpöä kokonaiselle alueelle kymmenillä tai jopa sadoilla lämpökaivoilla.

– Tällaisessa toiminnassa pitää olla eri periaatteet esimerkiksi hinnoittelussa, Vähäaho sanoo.

Maalämpökaivojen poraamiseen liittyvillä lupahelpotuksilla halutaan jouduttaa maalämpöön siirtymistä ja kaupungin hiilineutraalisuustavoitetta.

Viime vuonna kaivoja porattiin Helsingissä 256 kilometriä, mikä oli noin 50 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Matka tavoitteeseen, 15 prosentin osuuteen kiinteistöjen lämmöntuotannossa vuonna 2030, on kuitenkin haastava. Tällä hetkellä vain vajaat kaksi prosenttia helsinkiläisistä kiinteistöistä lämpiää maalämmöllä.

– Uusia kaivoja pitäisi porata tuhat kilometriä vuodessa päästäksemme tavoitteeseen, Vähäaho sanoo.

Alkaako Helsingin maaperä muistuttaa vuosikymmenen lopulla tornitaloilla päällystettyä reikäjuustoa?

– Valion Emmental-juustossa reikien osuus on 20 prosenttia, Vähäaho sanoo ja kertoo tarkistaneensa asian juustovalmistajalta usein esille nousseen vertauksen vuoksi.

– Meillä maanalaisten tilojen osuus maaperässä on noin kaksi prosenttia. Toki ne keskittyvät kaupungin keskustaan, mutta sanoisin, että olemme vielä aika kaukana reikäjuusto-vertauksesta.

Helsinkiläinen taloyhtiö keksi tavan tienata satoja tuhansia euroja – "Tästä on muodostunut suoranainen trendi", toteaa lakimies

Asunto-osakeyhtiö Resiinassa sopimus urakoitsijan kanssa edellyttää vielä vihreää valoa kaupungilta, rahoitusyhtiöltä sekä yhtiökokoukselta. Tuominen on luottavainen, että suunnitelmat etenevät.

Yhtiön hyväksyntää edesauttaa se, että arviolta 800 000– 900 000 euron hintainen urakka ei ole nostamassa vastikkeita.

– Olemme arvioineet, että lainaa voidaan hoitaa säästyneillä lämmityskustannuksilla, Tuominen kertoo.

Katso täältä

Onko naapurilla maalämpö?

Kaikki Helsinkiin poratut maalämpökaivot löytyvät Helsingin karttapalvelusta otsikoiden Ympäristö ja luonto, Geotekniset kohteet alta.

Kaupunki on julkaissut Maalämpökaivot yleisillä alueilla Helsingissä -ohjeen sekä Pikaoppaan aiheesta verkkosivuillaan.

Energian hintaräjähdys pamautti halutuimpien talojen näkymät uuteen uskoon – Asumisen kustannuksista voi säästää jopa kymmeniä prosentteja

HU vieraili paikassa, johon rakennetaan Helsingin kivihiilikasojen korvaajaa – Helen: tämä vaikutus uudella laitoksella on kaukolämmön hintaan

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut