Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Helsingin Uutisten vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Ex-ministeri Sampo Terho: "Kieltolaki vaikuttaa alkoholikulttuuriimme yhä, katsokaa vaikka Viroa"

Ylellä maaliskuussa nähtävän Kieltolaki-dokumentin käsikirjoittajat ex-ministeri Sampo Terho ja toimittaja Toni Viljanmaa valitsivat haastattelupaikaksi Lauttasaaren. Mutteribaari oli perustettu 1927, jolloin saaren pääsi nimensä mukaan vain lautalla. Saari oli kuitenkin keskeinen pirtusalakuljettajien rantautumispaikka. Siksi ”Onnellisten saari” oli myös maan hirmuisimpia väkivallan pesäkkeitä.

Toisaalta saarella vallitsi myös eräänlainen sosialismi. Jos joku trokareista pärjäsi liian hyvin, hänet ilmiannettiin, kirjoittajat viittavat Reijo Ahtokarin Pirtua pirtua -kirjaan.

Pääkaupungissa lakia rikkoi myös valtiojohto. Ulkomaisille vieraille oli täysi juomaserviisi.

– Tarinoita olisi vaikka kuinka, mutta halusimme pysyä faktoissa, Viljanmaa huomauttaa.

Onko tässä järkeä? Suomalaiset pienpanimot saivat tarpeekseen sääntö-Suomesta – "Muut eivät ole uskaltaneet tehdä tätä"

Lain vaikutukset tulivat eliitille shokkina. Lakia kyllä kannatettiin, mutta sitä ei oltu valmiita noudattamaan: Eihän sen ollut tarkoitus koskea minua, vaan maalaisia, työläisiä, naisia, nuoria ja muita heikommassa asemassa olevia.

Kieltolaki ei ollut eduskunnan hetkellinen mielenhäiriö vaan juontui aina 1700-luvulta. Oli merkkihenkilöitä, jotka palavasti ajoivat sitä, ja oli myös henkilöitä, joiden toiminnan tuloksena se lopulta kaatui.

– Talouslama oli suurin syy. Valtion alijäämä piti korjata, Terho sanoo.

Santeri Alkio (maalaisliiton pääideologi) oli kuollut, ja marjaviinimiehet saivat maalaisliiton rakoilemaan, Viljanmaa jatkaa.

Puolueet eivät kuitenkaan uskaltaneet lähteä oma-aloitteisesti kumoamaan kelvotonta lakia, koska eivät tienneet äänestäjien – etenkään naisten kantaa. Eivätkä halunneet senkään takia, koska olivat naulinneet kieltolain omiin ohjelmiinsa.

Sampo Terhon mukaan ei ollut yhtään voimakasta kotimaista tai kansainvälistä edunvalvojaa – paitsi Ranskan valtio – joka olisi kamppaillut tätä lakia vastaan. Vain Rkp oli kieltolakikielteinen.

– Lopulta myös enemmistö naisista – Vaasan lääniä lukuun ottamatta – halusi kieltolain nurin, Viljanmaa korostaa.

–Kieltolaki vaikuttaa alkoholikulttuuriimme yhä. Katsokaa vaikka Viroa. Mitenkään ottamatta kantaa, kummassa on asiat paremmin, niin onhan eri asioiden vapaudessa suuri ero, Terho huomauttaa.

Tältä kieltolaki näytti Helsingissä: apteekki myi vuodessa 7000 pirtulekan lisäksi konjakkia, viskiä ja 20 000 pulloa viiniä – ex-ministeri mukana uutuusdokumentin teossa

Näissä ravintoloissa ei ollut "alkoholin höyryjä" – Kansanravintolaan saattoi lähettää lapsensakin