Talviuinti: Joka aamu meressä käyvä uimari tyrmistyi päätöksestä. Seurakunta toivoo, että uimarit perustaisivat yhdistyksen.
– Ensimmäinen kerta, kun tulen avannolta pahalla mielellä. En pystynyt lainkaan rauhoittumaan, kertoo Paula Ranta-Laitakari tiistaina aamuisen avantouintinsa jälkeen.
Tutussa uintipaikassa, Laajarannan laiturilla odotti kyltti, jonka mukaan saunan edustalla oleva avanto ei ole enää käytössä.
Tieto tuli uimarille täytenä yllätyksenä. Hän on käynyt vajaan kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kotoaan olevassa avannossa kahden vuoden ajan lähes joka aamu.
11–12 minuutin aamu-uinti on tuonut sielulle rauhan ja pitänyt polvien nivelrikkokivut poissa.
– Tämä on henkireikä myös monelle muulle laajasalolaiselle, Ranta-Laitakari toteaa pettyneenä.
Avanto on Roihuvuoren seurakunnan hallinnoiman Laajarannan rantasaunana edustalla. Avantoa on pidetty avoinna sähköpumpun avulla. Nyt pumppu ei enää hurise ja kyltti kertoo uimapaikan olevan suljettu.
Kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen kertoo, että avantouinti päätettiin lopettaa, koska seurakunta ei pysty takaamaan paikan turvallisuutta.
– Me olemme kuluttajaturvalain mukaan vastuullinen toiminnanjärjestäjä. Käytännössä meillä pitäisi olla paikan päällä henkilö opastamassa avannon turvallisesta käytöstä. Sellaiseen meillä ei ole mitään mahdollisuutta, Kaskinen sanoo.
Kaskinen sanoo, että "omalla vastuulla" -kylttikään ei poistaisi seurakunnan vastuuta.
– Olemme pahoillamme tilanteesta.
Tilanne on ollut jo pidemmän aikaa seurakunnalle hankala, sillä avannosta on nauttinut moni, eikä avannon käyttäjistä ole ollut mitään haittaa seurakunnalle. Rantasaunan avoveranta on toiminut pukeutumispaikkana.
Kirkkoherra sanookin, että avantouinti Laajarannassa voisi jatkua, mikäli talviuimarit perustaisivat seuran, joka ottaisi paikan hoitaakseen. Tällöin vastuuvaatimukset olisivat kevyemmät ja uintiseura voisi huoltaa paikkaa ja pitää se käyttäjille turvallisena. Myös rantasaunan pukutilojen käytöstä voisi keskustella.
– Kutsumme avantouimarit keskustelutilaisuuteen, jotta toiminta voisi jatkua.
Tilaisuus pidetään Laajasalon kirkolla keskiviikkona 9. maaliskuuta kello 18.
Vastaava käytäntö on kaikissa Helsingin 13 talviuintirannassa: toimintaa pyörittävät talviuintiseurat, jolloin vastuukysymykset on ulkoistettu seuroille.
Karuimmillaan talviuintipaikka on sulana pidetty avanto laiturin päässä ja lukollinen pukuhuone. Joissakin paikoissa on sauna, mikä lisää ylläpitokuluja ja siten jäsenmaksujen suuruutta. Seura huolehtii siitä, että jäsenet ovat tietoisia säännöistä ja turvallisuusohjeista.
– Kaikille uusille jäsenille annetaan turvaselvitys. Yhdistyksellä on vastuuvakuutus, jonka vuosimaksu on kohtuullinen ja korvauskatto miljoona euroa, kertoo Riitta Lampela.
Hän toimii Marjaniemessä talviuintipaikkaa pitävän Meriuimarit ry:n puheenjohtajana.
23 vuotta toiminnassa mukana ollut Lampelan mukaan avannolla ei ole koskaan sattunut mitään sellaista, josta seura olisi joutunut vastuuseen.
Uimareiden kannalta ongelma on se, että useimmat seurat eivät pysty ottamaan uusia jäseniä samassa tahdissa kun talviuinti saa innokkaita uusia harrastajia, jotta sauna- ja pukuhuonetilat eivät ruuhkaantuisi. Myös koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet tilojen käyttöä.
Meriuimareilla on 1 345 jäsentä, jotka pulahtivat Marjaniemen rannassa viime vuonna noin 40 000. Tällä hetkellä kävijöitä on yli toista sataa päivässä.
Lampela kertoo, että toissaviikolla Meriuimarit pystyivät hetkellisesti raottamaan oviaan 25 uudelle jäsenelle. 40 euron liittymismaksulla ja 25 euron vuosimaksulla saa avaimen lämpimiin pukeutumistiloihin ja oikeuden pulahtaa jääkylmään mereen.
Laajasalossa on suunnitellaan talviuintipaikkaa myös Laajasalon uimarannalle. Ehdotus menestyi Oma stadi -äänestyksessä. Uimarannalla talviuintipaikan tekeminen edellyttää laiturin rakentamista.
Myös kaupunki on huomannut, että talviuinnin suosio on kasvanut viime vuosina ja painetta erityisesti kertamaksullisten talviuintipaikkojen olisi. Kaupunki laatii tämän vuoden aikana kehittämissuunnitelman, joka tuottaa sekä talviuintipaikkojen että potentiaalisten paikkojen verkoston Helsingin alueelle, toimijoiden ja ylläpitäjien kartoituksen, hakumenettelyn ja kriteerit, jotta talviuintimahdollisuus on tarjolla nykyistä useammalle.
Tavoitteena on, että vuonna 2023 Helsingissä on 2–3 uutta talviuintipaikkaa kehityssuunnitelmamallin mukaisesti.
