Stadin Skoudeksi valittu rikostarkastaja Jari Koski on erityisen huolissaan yhdestä asiasta – "Täytyy pitää yllä ajatusta, että näistä rikoksista jää kiinni"

Rikokset: Väkivaltarikostoiminnon johtaja Jari Koski sanoo, että pitäisi pohtia mihin poliisin rajalliset voimavarat käytetään.

Viime viikolla Stadin Skoudeksi valitulla rikostarkastaja Jari Koskella on yli 30 vuoden kokemus väkivaltarikosten tutkinnasta Helsingissä. 1990-luvulla poliisin uran aloittaneen Kosken työuraan mahtuu väkivaltarikostutkinnan lisäksi kansanvälisiä tehtäviä Europolissa Haagissa, Thaimaassa ja Kreikassa. Vuonna 2017 hänet nimitettiin Helsingin poliisin väkivaltarikostoiminnon johtajaksi.

Erityisen huolissaan Koski sanoo olevansa seksuaalirikosten määrän kasvusta.

– Määrällisesti seksuaalirikosjuttuja tulee vuosi vuodelta enemmän. Lähisuhdeväkivaltarikosten määrät eivät ole olleet kasvussa, mutta kansainvälisesti verrattuna Suomessa perheväkivaltaa on edelleen valitettavan paljon.

Katujengi-ilmiö kasvaa Helsingissä – poliisi: "Pinnan alla kuohuu koko ajan, tämä ei ole tällä taputeltu"

Poliisi kirjasi viime vuonna 296 raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen. Vuonna 2020 vastaava luku oli 215. Seksuaalirikoksia kirjattiin viime vuonna yhteensä 777. Vielä vuonna 2017 luku oli 461.

Myös kansainvälisesti korkeaa väkivaltarikostapausten määrää selittää Kosken mukaan muun muassa suomalaisten raju alkoholinkäyttö.

– Perisyy on, että alkoholisidonnaisen väkivallan määrä on ollut korkealla. Nyt tosin ollaan menossa parempaan suuntaan. Erityisesti nuorten alkoholinkäyttö on laskussa. Tämä näkyy myös rikosten määrissä.

Helsingissä väkivaltarikosten uhrit ohjataan tukipalveluiden piiriin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystykseen ohjattiin viime vuonna hieman yli 700 rikoksen kohteeksi joutunutta henkilöä.

– Asiakkaiden joukossa on valitettavasti myös sellaisia uhreja, joilla ei ole halua ottaa apua vastaan. He palaavat yhä uudestaan väkivaltaiseen parisuhteeseen ja kierre jatkuu.

Näillä keinoilla poliisi yrittää estää katujengien rikoksia – "Ilmiö on nyt siellä, missä lapset ovat tottuneet viettämään aikaa"

Huolestuttavaa on Kosken mukaan myös se, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa kontakteja etsitään sosiaalisessa mediassa.

– Nuorten houkuttelu netissä vaikuttaisi lisääntyneen. Verkossa nuoria saalistavia henkilöitä on ajoittain haasteellista tavoittaa. Siellä on helpompi touhuta anonyyminä.

Poliisi on kohdentanut osaamista, koulutusta ja resursseja erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosasioiden ennalta estämiseen, paljastamiseen ja tutkintaan. Tutkittavana on parhaillaankin laajoja rikossarjoja, joissa tunnistettujen uhrien määrä on yli sata.

– Tällaiset hyväksikäyttöketjut pitää saada katkaisua mahdollisimman varhain. Seksuaalirikosten selvitystaso täytyy saada pidettyä riittävän korkealla ja pitää yllä ajatusta, että näistä rikoksista jää kiinni.

"Lystin maksava keskiluokka rupeaa kyseenalaistamaan, onko homma enää hallussa" – Kaksi isää sai tarpeekseen espoolaiskoulujen levottomuudesta ja väkivallasta

Koski on nostanut jo aiemmin keskusteluun esitutkintapakon uudelleen arvioimisen. Minkälaisten rikosten tutkimisesta vakavampien tieltä pitäisi luopua?

– En näe hyvänä, että poliisi joutuu yksin pohtimaan, mihin rajalliset voimavarat käytetään. Se pitäisi olisi laajemman yhteiskunnallisen keskustelun paikka. En kuitenkaan tarkoita, että jatkossa olisi jokin rikoslaji tai rahamäärä, jonka alle meneviä rikoksia poliisi ei tutki.

Kosken mukaan on selvää, että jatkossakin poliisin täytyy selvittää rikoksia, jotka on rikoslaissa kriminalisoitu. On kuitenkin uskallettava kyseenalaistaa, kannattaako poliisin käyttää aikaa sellaisten tutkintapyyntöjen perkaamiseen, jotka on tehty kiusantekomielessä tai viranomaisten kuormittamiseksi.

– Esimerkiksi jokainen rikostutkinnassa valmistuva pöytäkirja käy läpi tietyn prosessiin. Arkistoitavaan pöytäkirjaan tehdään tarvittavat esimerkiksi salausmerkinnät. Siihen menee aivan järjettömästi aikaa. Välillä olen kyllä ymmyrkäisenä välillä katsonut, minkälaisia asioita meillä käräjäoikeuksissa käsitellään. Joskus pitäisi ottaa maalaisjärki käteen.

Viime vuosina väkivaltarikoksista vakavimmat, kuten törkeät pahoinpitelyt ja tapon yritykset ovat lisääntyneet sekä aikuisten että alle 18-vuotiaiden osalta. Päihteet näyttelevät tässäkin suurta roolia.

– Aiemmin tyypillinen väkivaltarikokseen syyllistynyt oli sekaisin alkoholista. Puhuttiin niin sanotuista ryyppyriitapuukotuksista. Tänä päivänä päihteiden cocktail on huomattavasti monipuolisempi. Mukana on alkoholin lisäksi huumeita ja lääkkeitä.

Tekijöiden sekava olotila näkyy myös rikoksissa.

– Uhrilta saatetaan piestä täysin taju pois. Käytetyn väkivallan määrä on ylimitoitettua. Kontrolli puuttuu kokonaan. On kuitenkin varsin harvinaista, että joku käy esimerkiksi satunnaisen ohikulkijan kimppuun, Koski rauhoittelee.

Tietyt rikostyypit kasautuvat usein tietyille ihmisryhmille. Koski kävi taannoin läpi Helsingin törkeiden väkivaltarikosten tilastot vuosilta 2020–2021.

– Tilastollisesti epäillyissä on yliedustettuina ihmisiä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Sama tilanne on uhrien kohdalla. Varsin usein, kun tekijä ei puhu suomea, myöskään uhri ei sitä puhu.

Kosken johtamassa väkivaltarikosten toiminnossa tutkitaan seksuaali-, lähisuhdeväkivalta- sekä lapsiin kohdistuvien rikosten lisäksi alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjä rikoksia. Yksikön vastuulla on myös vakavat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, kuolemansyyn ja kadonneiden tutkinta, ympäristö- ja eläinrikokset sekä uhkaryhmä, joka vastaa ennalta estävästä työstä.

Helsingin poliisilaitos jakaa vuosittain Stadin Skoude -palkinnon laitoksen ansioituneelle poliisille tai ansioituneille poliiseille.

Etelä-Helsinkiin avautuu uudenlainen nuorisokoti, jossa 13–17-vuotiaita autetaan irti rikoskierteestä – keskeisestä sijainnista myös yllättävä hyöty: "Hatkareissut jäävät lyhyemmiksi"

Piritorista tuli entistä levottomampi – ryyppyporukan taakse jättänyt Toni, 49, huomasi ison muutoksen: "Vartijoilla pitäisi olla enemmän auktoriteettia"

Etsivä nuorisotyö kiinnitti huomiota Herttoniemessä hengaileviin nuoriin: "Poikkeuksellisen paljon, heitä tulee kauempaakin" – Kontulan tilanne jopa mahdoton

Onko 16–18-vuotiailla helsinkiläisnuorilla jo hallussaan aseita? Näin kommentoi poliisin nuorisoryhmän johtaja Marko Forss

"En lähtisi Ruotsin tilannettakaan paisuttamaan" – Pormestari Juhana Vartiainen uskoo, että alueiden erojen kärjistyminen pystytään Helsingissä estämään

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut