Viikin eläintuhkaamossa koetaan tunteikkaita hetkiä – Tea Hakola muistaa hetken, jonka jälkeen hän teki erityisen päätöksen: "Koira juoksi omistajansa perään vielä ikkunaan"

Eläintuhkaamo: Korona näkyy myös Viikin eläintuhkaamon arjessa. Tuhkauksia tehdään, mutta uurnissa säästetään. Viikkiin tuodaan tuhkattavaksi noin 50 eläintä viikossa.

Viikissä on jo kolmatta vuotta toiminut Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun ainoa eläintuhkaamo. Pääkaupunkiseudun Eläintuhkaamo PET:in perustanut Tea Hakola sai idean yrityksestä muutamia vuosia aiemmin jouduttuaan itse viemään tuhkattavaksi rakkaan koiransa.

– Jouduin itse jättämään koirani kylmälle lavetille ilman että kukaan oli sen kanssa. Silloin ajattelin, että ei tämä voi näin mennä, Hakola muistelee maakunnassa ollutta tuhkaamoa.

Korona-aika on vaikuttanut toimintaan alussa siten, että ihmiset ovat jättäneet eläimen helpommin eläinlääkäriasemalle, eivätkä ole itse lähteneet sitä tuomaan tai käyttäneet enemmän noutopalvelua.

– Se näkyy myös siinä, että tuhkauksia tehdään, mutta uurnissa on usein valittu halvin.

Kuntoutuskoira Banksie rauhoittaa pelkällä läsnäolollaan – Saattaa tulla pelkäävän asiakkaan mukana jopa hammaslääkäriin

Tuhkaaminen maksaa eläimen koosta riippuen 45–230 euroa. Uurnien hinnat vaihtelevat 10 euron maatuvasta pahviuurnasta 170 euron keraamiseen uurnaan, jossa on eläinfiguuri. Talvella tuhkaamon palveluita käytetään muita vuodenaikoja hieman enemmän, koska silloin eläintä ei päästä itse hautaamaan maahan.

Viikkiin tuodaan tuhkattavaksi noin 50 eläintä viikossa. Aikaa ei tarvitse erikseen varata. Puolet eläimistä on koiria, kolmasosa kissoja ja loput muita pieneläimiä, kuten kilpikonnia, kesyrottia, marsuja, käärmeitä, pieniä liskoja, kaneja, gerbiilejä ja papukaijoja.

– Eksoottisin eläin on ollut aksolotli, joka on vähän kalan näköinen sammakkoeläin. Vanhin tuhkattava on ollut 70-vuotias kilpikonnat. Paljon on ollut myös 50–60-vuotiaita papukaijoja. Se on omistajalle iso asia, kun puhuva papukaija lähtee kotoa. Tuntuu varmasti aika tyhjältä.

Eläimen lopettaminen on tunteellinen hetki. Tuhkaamossa tehdään myös eutanasiaa eli eläinlääkäri tulee tarvittaessa paikalle lopettamaan eläimen.

– Varsinkin kun on kyse eutanasiasta, autamme asiakasta surutyössä. Katsomme, että asiakas lähtee pois vasta, kun on siihen valmis. Moni haluaa olla hetken lemmikin kanssa.

Paikalla on usein myös henkilökunnan omat Daisy 12, ja Alma, 7. Koirat ottavat asiakkaita mielellään vastaan ja lohduttavat tarvittaessa olemassaolollaan.

– Rescuekoira Alma on täällä yleensä aina. Alma on meidän saattokoira, Hakola sanoo.

Laajasalolainen Laura Korhonen viipyy vielä hetken hyvästelemässä 12-vuotiasta lancashirenkarjakoiraansa Iivanaa. Koira oli mennyt aamulla kotona veteläksi, tärissyt, laskenut alleen ja ollut poissaoleva. Myöhemmin päivällä Korhonen saapui Iivanan kanssa Viikin eläinsairaalan kautta suoraan eläintuhkaamoon, jossa eläinlääkäri teki eutanasian.

– Päätös oli selvä, vaikka tilanne on aivan hirveä, mutta tämä paikka on ihana. Saan olla koiran kanssa hetken vielä kaikessa rauhassa.

Sitten on lopullisen eron hetki. Korhonen palaa seuraavana päivänä noutamaan tuhkat.

– Nopeus on valttimme. Tämä on lähipalvelua. On tärkeää, että surutyön saa tehtyä heti, eikä vasta viikkojen kuluttua, Hakola sanoo.

Polttouunit sijaitsevat Tattarisuolla.

Moni asiakas kehuu paikan viihtyisyyttä ja kodinomaisuutta. Lattialla on räsymattoja ja televisio on päällä hiljaisella äänellä. Desinfiointiaine ei haise. Paikassa on hyvä tuoksu.

– Itse asiassa monet lemmikit virkistyvät täällä, kun ympärillä on niin paljon muiden eläinten hajuja. Joskus omistajat alkavat miettiä, tulivatko he liian aikaisin, vaikka koira olisi pitkään ollut sairas ja ehkä kivuissaankin.

Tuhkaamon puhelin soi tiuhaan. Moni eläin kuolee Hakolan mukaan kotiinsa. Sitten omistaja tuo sen Viikkiin tai se haetaan kotoa tuhkattavaksi. Lemmikkejä haetaan myös eläinlääkäriasemilta, joiden kanssa on tehty sopimuksia.

– Esimerkiksi vieressä sijaitseva Viikin eläinsairaala vie eläimet Lempäälään asti. Heillä on ainakin toistaiseksi sopimus sinne, Hakola sanoo.

Korona-ajan lemmikit eivät ole tottuneet olemaan yksin – koirien "päivähoito" voi yleistyä

Ovesta astuvat sisään helsinkiläiset Timo Nykänen ja Eija Utriainen.

– Tulimme noutamaan Olavia, Utriainen sanoo 14-vuotiaasta bichon friséestään. Hakola ojentaa kassin, jossa on Olavin tuhkat.

– Tämä oli paras vaihtoehto, Utriainen sanoo eutanasiasta.

Olavilla oli monia vanhuuden vaivoja. Nykänen nyökkäilee vieressä.

– Naapurilta kuulimme tästä paikasta. Tämä ole niin kliininen kuin eläinklinikka.

Olavin muisteleminen on tunteikas hetki. Kotona koirasta muistuttaa vielä kasa leluja ja ruokasäkki. Hakola vinkkaa tuomaan ylimääräiset tarvikkeet tuhkaamoon, joka toimittaa ne eteenpäin Hesyyn.

"Parantaa koiran ongelmanratkaisukykyä ja nokkeluutta" – Lemmikkien älylelut ovat yhä suositumpia

Työ koskettaa myös tekijäänsä. Hakola muistaa erään liikuttavan hetken, joka saa edelleen kyyneleet silmiin. Omistaja oli tuonut lopetettavaksi 15-vuotiaan terrierrinsä, muttei itse halunnut olla paikalla koiran viimeisinä hetkinä, vaan lähti pois.

– Koira juoksi omistajansa perään vielä ikkunaan. Se oli myös minulle vaikea paikka.

Aina omistaja ei itse pääse paikalle, kun koira lopetetaan. Hakola on luvannut itselleen yhden asian.

– Olen päättänyt, että silloin olen aina itse pitämässä tassusta kiinni ja toivottamassa hyvää taivasmatkaa. Kenenkään ei tarvitse lähteä täältä yksin.

Miksi Kalliossa asuva poliitikko on huolissaan syrjäseutujen susista? – "Punkki on suurempi uhka metsässä liikkuvalle"

Mitä jättityömaan meteli voi aiheuttaa Korkeasaaren eläimille? – Villisikojen kohtalo surettaa, Korkeasaaren toimitusjohtaja toppuuttelee huolia

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut