Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

”Kiusaamiseen ei voi puuttua, jos sitä ei tunnista” – Helsingin päiväkotien ja koulujen henkilöstö opetteli työpajoissa tunnistamaan rasismin ilmenemismuotoja

Koulutus: Antirasismityöpajoissa työntekijät ovat myös reflektoineet omia ajatustapojaan ja toimintamallejaan.

Helsinki on kouluttanut jo yli 4 000 kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijää antirasismityöpajoissa.

Projektipäällikkö Matleena Sierla kertoo, että antirasismikoulutuksen tarjoaminen lähti siitä, että esimerkiksi kouluterveyskyselyistä oli havaittu, että lapsilla ja nuorilla on kokemuksia taustaan perustuvasta kiusaamisesta varhaisista vuosista lähtien.

– Tähän kiusaamiseen ei voi puuttua, jos ei tunnista miten se ilmenee, Sierla sanoo.

Toimialan antirasismikoulutuksessa on lähdetty siitä, että osallistuminen on pakollista, koska rasismikaan ei ole mielipideasia.

– Päätavoite on se, että henkilöstö osaa tunnistaa rasismin ja miten se voi ilmetä sekä oppia tunnistamaan monipuolisemmin sitä, miten oppijat ovat rasismia kokeneet.

Helsingissä varhaiskasvatuksessa työskennellyt sosionomiopiskelija Ulla Laukkanen sanoi hiljattaen Helsingin Uutisissa (HU 23.2.), että jokaisella päiväkodin työntekijällä pitäisi olla mahdollisuus valkoisuuden reflektointiin työajalla.

Reflektointi tarkoittaa sitä, että opetellaan tunnistamaan valkoista etuoikeutta ja asioita omissa ajattelu- ja toimintamalleissa, jotka ylläpitävät rakenteellista rasismia.

– Kannatan ajatusta, mutta näen, että sitä on luontevaa tehdä muun toiminnan suunnittelun ja kehittämisen osana, ikään kuin koko toiminnan läpileikkaavana, eikä erillisenä, Sierla sanoo ideasta.

Toimialan antirasismikoulutukseen on jo nyt sisältynyt omien ajatustapojen ja toimintamallien reflektointia.

Aiemmin päiväkodeissa ja kouluissa on usein mielellään korostettu monikulttuurisuutta, nyt sen rinnalle on tulossa antirasistinen työote, jossa pyritään olemaan luokittelematta ihmisiä taustan, kielen tai kulttuurin perusteella.

– Tärkeintä on kysyä lapselta ja perheeltä itseltään mielipide. Vaikka vanhemmat olisivat muuttaneet ulkomailta, lapsi on saattanut asua koko elämänsä Suomessa. Silti häntä saatetaan pyytää koulun juhliin kertomaan siitä kulttuurista, josta hänen vanhempansa ovat, Sierla antaa esimerkin.

Hän toteaa, että vaikka on tärkeää, että varhaiskasvatuksen leikkivälineissä ja koulujen materiaaleissa on erilaisia toimijoita, eikä ole esimerkiksi vain valkoisia nukkeja, on vieläkin tärkeämpää miten asiakasperheet kohdataan ja miten heidän kanssaan ollaan.

– On oppijoita, jotka kertovat että heidän vieraskielistä nimeään ei opittu koskaan sanomaan opintojen aikana, kertoo Sierla, jonka mukaan kysymys on yksinkertaisimmilaan siitä, että henkilöltä itseltään kysytään miten hän haluaa nimensä lausuttavan.

Rakenteellisen rasismin purkaminen on myös vaikkapa sitä, että jos yhteistä kieltä ei perheen kanssa ole, pyydetään paikalle tulkki, jonka avulla taataan, että perhe pääsee mukaan lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun.