Koronavirus iskee keuhkoihin ja verenkiertoelimiin, joita raskaus jo muutenkin rasittaa. Sen vuoksi rokottamattomilla raskaana olevilla on suurempi riski joutua sairaalaan ja tehohoitoon kuin rokotuksen ottaneilla, kertoo Outi Äyräs Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).
Hän on naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri.
Husissa on ollut yhteensä hoidettavana yli 100 raskaana olevaa koronapotilasta. Heistä tehohoidossa on ollut reilut 10.
Äyräs kertoo, että rokottamattomalla on 2–5 kertainen riski joutua tehohoitoon rokottaneeseen verrattuna. Tehohoitoon joutuu, jos on kuolemanriskissä. Sairaalahoitoon joutumiselle riski on kaksinkertainen kuten myös keisarinleikkauksen riski.
Rokottamattomalla raskaana olevalla vakava korona lisää myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Jos lapsi syntyy ennenaikaisena, se puolestaan lisää lapsen riskiä joutua tehohoitoon. Virus voi myös tarttua sikiöön tai vastasyntyneeseen, mutta vastasyntyneiden vaikea korona on äärimmäisen harvinainen.
– Raskaana olevien kaksi rokotetta saaneiden rokotuskattavuus on noin 65 prosenttia. Kolmannen rokotteen saaneiden määrästä meillä ei ole tuntumaa, sanoo naistentautien ja synnytysten päivystystoiminnan linjajohtaja ylilääkäri Aydin Tekay.
Hänen mukaansa viranomaiset eivät voineet koronapandemian alkuvaiheessa antaa suosituksia raskaana olevien rokottamisesta. Asiasta ei ollut tuolloin tarpeeksi tietoa.
– Vasta viime vuoden heinä–elokuussa uskalsimme suositella raskaana oleville rokotuksen ottamista. Sen vuoksi prosenttiosuus ei ole tuon korkeampi, Tekay selvittää.
Äyräs jatkaa tuohon, että 65 prosentin rokotuskattavuus on kuitenkin kansainvälisesti korkea.
– Raskaana olevat ovat olleet todella huolissaan rokotuksen haitoista sikiölle. Haittoja on pelätty ja rokotteen ottamista on punnittu tarkoin, Äyräs tietää.
– Rokotuksella ei ole havaittu vauvalle välittömiä haittavaikutuksia. Kun äiti on rokotettu, saa sikiökin sitä kautta vasta-aineita. Lisäksi niitä on äidinmaidossa, Äyräs luettelee rokotuksen tuomia etuja.
Virus voi myös tarttua sikiöön tai vastasyntyneeseen, mutta vastasyntyneiden vaikea koronavirustauti on äärimmäisen harvinainen. Lapsella on suurentunut riski joutua tehohoitoon, jos hän äidin koronainfektion vuoksi syntyy ennenaikaisena.
Äyräs kertoo, että rokottamattomilla raskaana olevilla riski saada vaikea korona kasvaa, kun odottajalla on joku perussairaus kuten esimerkiksi diabetes tai astma. Mitä iäkkäämpi on, riski saada vaikea koronatauti kasvaa jo yli 35-ikävuoden jälkeen. Myös ylipaino on yksi riskitekijä.
– Rokotukset suojaavat hyvin vaikealta koronataudilta. Meillä on ollut hyvin vähän täysin rokotettuja potilaita, joilla on ollut vakava koronatauti. Kun rokotuskattavuus on noussut, ovat vaikeat tautitapaukset vähentyneen huomattavasti. Kaikkiaan koronaa on meillä nyt todettu vähemmän.
Tekay sanoo, että jos on sairastanut lievän koronan kotona, tulee olla kulunut kaksi oireetonta päivää ennen kuin voi mennä sovitulle vastaanotolle.
– Testaamme raskaana olevat matalalla kynnyksellä, jos heillä on koronaan viittaavia oireita.
THL:ltä varoitus: Raskaus altistaa vakavalle koronalle – Tauti lisää näitä riskejä