Kurtturuusun kielto astuu siirtymäajan jälkeen voimaan 1. kesäkuuta. Siitä lähtien kurtturuusun ja sen valkokukkaisen muodon kasvattaminen on kiellettyä, ja kasvattamisena pidetään sitä, että kurtturuusua kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa käytössä. Sillä ei ole väliä, miten kasvi levinnyt kiinteistölle, ja onko kyse kasvin aktiivisesta hoidosta vai pelkästään sen passiivisesta sietämisestä.
Kiellon noudattamista Suomessa valvovat ely-keskukset.
Tarhakurtturuusut eli Rosa Rugosa -lajikkeet eivät ole sääntelyn piirissä.
Kurtturuusu on Euroopan sadan haitallisimman vieraslajin joukossa, ja uhkaa Suomessa lähes 50 lajia ja on osasyynä muidenkin lajien uhanalaistumiseen.
Laji muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja syrjäyttäen alkuperäisen lajiston, sekä uhkaa yksittäisten lajien lisäksi kokonaisia luontotyyppejä. Lisäksi kurtturuusu aiheuttaa merkittävää haittaa maaperään sekä kasvillisuuden määrään.
Kurtturuusua voi torjua esimerkiksi joko näännyttämällä tai kaivamalla sen juurineen maasta. Lisäksi tulee varmistaa torjuntatoimien jatkuvuus sekä seuranta, ettei laji leviä uudestaan jo torjutuille paikoille.
Tunnistusapua kurtturuusuun löytyy Vieraslajit-sivustolta.
Kuntia sekä muita maanomistajia kannustetaan tiedostamaan oma vastuunsa kurtturuusun ja muiden haitallisten vieraslajien torjunnasta. Myös kansalaisten toivotaan osallistuvan kurtturuusun torjuntaan ja ilmoittavan vieraslajeja koskevista havainnoistaan vieraslajit.fi-sivustolla.