Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Selvää on, että nyt ei pidä tarttua lyhennysvapaisiin tai ylipitkiin laina-aikoihin" – tätä mieltä ovat asiantuntijat korkojen noususta

Asumismenot: Koroista tulee pankeille nyt aiempaa enemmän kyselyitä.

Vaikka asuntolainojen korot nousisivat, ainakaan Handelsbankenissa ja Hypossa ei olla huolestuneita siitä, etteivätkö asiakkaat selviäisi lainanhoitokuluistaan.

Molemmissa pankeissa asuntolaina-asiakkaille tehdään stressitesti kuuden prosentin korolla jo ennen lainan myöntämistä.

– Asuntolaina-asiakkaillemme ei siksi pitäisi tulla vaikeuksia suoriutua korkokustannusten noususta, Handelsbankenin liiketoimintajohtaja Hanna Kuvaja toteaa.

Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun asuntovelallisista asuntokunnista 42 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa omien vuositulojen verran.

Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon toimitusjohtaja Ari Paunan muistuttaa suomalaisten asuntovelallisten jo pitkään maksaneen lainoistaan vähintään marginaalia. Suurkaupunkilaisen asuntolainan marginaalit liikkuvat tänä päivänä keskimäärin noin 0,5–0,6 prosentin tasolla.

– Korkojen nousu alkaa näkyä kuukausimenoissa vasta, kun euriborit nousevat nollan yläpuolelle, ja silloinkin vasta seuraavan korontarkistuksen jälkeen. On se sitten kolmen, kuuden tai 12 kuukauden kohdalla. 12 kuukauden euriborihan on käytännössä vuoden kiinteä korko, Pauna sanoo.

Asiakkaat haluavat entistä useammin sitoa asuntolainansa kiinteään korkoon.

Korkojen mahdollinen nousu on saanut asiakkaat liikkeelle.

– Konttoreihimme tulee selvästi aiempaa enemmän kysymyksiä kiinteistä koroista. Asiakkaat haluavat entistä useammin sitoa asuntolainansa kiinteään korkoon, Handelsbankenin Kuvaja kommentoi.

Handelsbankenin kiinteä korkotaso 10 vuoden lainalle on tällä hetkellä noin 1,55 prosenttia. Hypon 10 vuoden kiinteä korko on noin 1,6 prosenttia.

Hypon Pauna uskoo, että kiinteästä korosta ja korkosuojaratkaisuista ovat kiinnostuneita vahvasti kokonaisvelkaantuneet kotitaloudet.

– Uskon koronnousun pelottavan erityisesti nuoria kotitalouksia, perheitä, joilla on omistusasunnosta paljon lainaa. Sen rinnalla heillä voi olla yhdestä tai useammasta sijoitusasunnosta lainaa ja sijoitusasunnon yhtiölainavastuita. Koronnousu voi kurittaa myös, jos kotitalouden tuloista on suurta epävarmuutta tai niissä on kovasti kausittaista vaihtelua.

Pauna kuitenkin muistuttaa korkosuojauksen aina maksavan ja siten vähentävän kotitalouden käytettävissä olevia nettotuloja.

– Kiinteän koron sijasta pankit nykyään mielellään tarjoavat erilaisia muita korkosuoja- ja elämänturvaratkaisuja, koska ne ovat pankeille hyvää bisnestä. Kannattaa aina laskea, paljonko maksat lainastasi kokonaisuutena näiden ”mielenrauhatuotteiden” kera.

Mielenrauhaa voi saada myös muuten, Pauna vinkkaa.

– Suosittelen varautumaan myös korkojen nousuun tuiki tavallisella säästämisellä jemmatilille tai muuhun vastaavaan puskuriin säntillisen lainan takaisinmaksun rinnalla.

Tähän hetkeen Paunalla on yksi tärkeä neuvo.

– Selvää on, että nyt ei pidä tarttua lyhennysvapaisiin tai ylipitkiin laina-aikoihin. On jätettävä tilaa sille, että laina-aika joustaa, jos korkotaso nousee, Pauna toteaa.

Useat asuntokauppatoimijat ovat viime aikoina arvioineet, että Ukrainan kriisi tulee hidastamaan asuntomarkkinoita jopa kuukausiksi. Epävarma tilanne on saanut jotkut ostajat jopa perumaan sovittuja kauppoja.