Terveysasemien kiireettömän hoidon jonoihin penätään vastausta tiistaina kokoontuvalta Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnalta.
Lausuntoehdotuksen mukaan hoidon tarpeen arviointi toteutuu Helsingissä hyvin lain määräämissä puitteissa, mutta asiakkaat eivät koronaepidemian aikana ole aina saaneet kiireetöntä vastaanottoaikaa lain määrittelemän kolmen kuukauden sisällä.
Erot ovat suuret kaupunginosien eri terveysasemien välillä. Vuosaaressa on ollut vaikeinta saada aikaa.
SDP:n hoitojonoista tekemän ryhmäaloitteen mukaan tilanne on joillain terveysasemilla ”päässyt kriisiytymään”. Ryhmäaloitteessa myös korostetaan, että vaikka hoito ilman vastaanottoa on yleistynyt, on asiakkaan kuitenkin tietyissä tilanteissa päästävä lääkärin tai hoitajan luokse.
Toimialan mukaan hoitoon pääsyn viiveisiin on useita syitä. Koronatilanteen hoitoon ja esimerkiksi rokotuksiin on jouduttu siirtämään resursseja kiireettömästä hoidosta ja pahimmillaan jopa 30 prosenttia henkilöstöstä on ollut samaan aikaan sairaana. Potilastietojärjestelmä Apottiin siirtyminen kuormitti henkilöstöä ja myös hidasti toimintaa tilapäisesti.
Terveysasemapalveluita kehitetään osana terveys- ja hyvinvointikeskustoimintamallin käyttöönottoa. Mallin ydin on asiakkaan tarpeeseen vastaaminen mahdollisimman pian, pääsääntöisesti jo ensikontaktissa.
Asiakkaan hoidon tarve arvioidaan terveysasemalla asiakkaan ottaessa yhteyttä yleensä välittömästi joko puhelimessa tai paikan päällä. Tarvittaessa asiakkaalle nimetään hänen palvelustaan ja hoidostaan vastaava yhteyshenkilö.
Tällä hetkellä Helsingissä on kaksi fyysistä terveys- ja hyvinvointikeskusta, Kalasatama ja Vuosaari, muut viisi toimivat vielä verkostona.
Myllypurossa kootaan parhaillaan sote-palveluja saman katon alle.
Vuoden 2027 loppuun mennessä on tavoitteena ottaa käyttöön Kampin, Haagan ja Malmin terveys- ja hyvinvointikeskukset. Myös Oulunkylään suunnitellaan vastaavaa keskusta. Samalla pienempiä terveysasemia lakkautetaan.
Kiireettömään hoitoon pääsyä on vahvistettu myös jo vuodesta 2019 alkaen tarjoamalla joillekin asiakkaille yleislääkärin vastaanotolle palveluseteliä. Palveluseteliä voidaan käyttää esimerkiksi tilapäisissä ruuhkatilanteissa tai silloin, kun terveysasemilla on lääkärivajausta. Setelin käyttö on kasvanut tasaisesti, viime vuonna sillä toteutettiin jo yli 18 000 käyntiä.
Vuonna 2021 terveysasemapalveluissa tarjottiin helsinkiläisille lähes 3 miljoonaa kontaktia. Näistä lääkärin vastaanottokäyntejä oli 250 000 ja 250 000 oli sähköistä asiointia tai hoitopuhelua, 400 000 hoitajan vastaanottokäyntiä ja 800 000 rokotusvastaanottokäyntiä.
Korona-aikana syntyneen hoito- ja palveluvelan purkamiseen terveysasemille on osoitettu tälle vuodelle 11 miljoonaan euron lisämääräraha.