Futuristi Elina Hiltunen aloitti hurjalta kuulostavan scifi-tutkimuksen: ”On mietittävä myös todella isoja uhkakuvia”

Tulevaisuus: Elina Hiltunen alkaa tutkia, miten scifi auttaa uhkien ennakoinnissa.

Villit kortit. Näin futuristit kutsuvat yllättäviä, nopeita ja vaikutuksiltaan valtavia tapahtumia. Juuri nyt Suomessa ollaan tilanteessa, jossa pitkän seesteisen kauden jälkeen pöytään on lävähtänyt peräkkäin kaksi villiä korttia. Ensin pandemia ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat aiheuttaneet seismisiä muutoksia yhteiskunnassa ja suomalaisten turvallisuudentunteessa.

Futuristi Elina Hiltunen näkee tämän esimerkkinä tulevaisuuden arvaamattomuudesta. Mitä tahansa voi tapahtua, ja seuraava villi kortti voi olla jotakin, jota tulevaisuudentutkijankin on vaikea ennakoida.

Hiltusella on kuitenkin lohdullinen viesti muutoksen pyörteissä räpiköiville kansalaisille.

– Tulevaisuutta katsotaan usein erilaisten filttereiden läpi ja jos joku asia on pelottava, se torjutaan. Vaikka uhkakuvien miettiminen voi ahdistaa, tositilanteessa pärjää paremmin kun on varautunut. On toivottava parasta ja varauduttava pahimpaan, Hiltunen sanoo.

Varautuminen ja ennakointi ovat keskiössä myös Hiltusen uudessa projektissa. Hän aloitti loppuvuodesta toisen väitöskirjansa Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Aihe – science fictionin käyttö puolustusorganisaation ennakoinnissa – kuulostaa hurjalta. Nyt ei kuitenkaan puhuta valomiekoista tai tähtien välisestä matkustamisesta.

– Tietenkin teknologialla on iso merkitys scifissä. Mutta scifi ei ole pelkkää teknologiaa, vaan siinä mietitään mahdollisia tulevaisuuksia koko ihmiskunnan kannalta. Meidän pitäisi ottaa hurjiakin askelia, miettiä kokonaisvaltaisesti todella isoja uhkakuvia. Ei pelkkiä ohjuksia, vaan sitä, mitä yhteiskunnalle tapahtuu. Tällaisia asioita on mietittävä, jotta niihin voidaan varautua, Hiltunen selvittää.

Suomen varautumiselle Hiltunen antaa kiitosta.

– Puolustusvoimat ja huoltovarmuuskeskus ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten varautumista on tehty pitkän rauhallisen kauden aikana. On hienoa, että Suomessa on organisaatioita, joiden tehtävä on hyvinäkin aikoina miettiä pahinta vaihtoehtoa. Näin ei ole kaikissa maissa.

Vaikka villit kortit ovat nyt sekoittaneet pakkaa, maailmassa jyllää vahvoja megatrendejä, jotka muokkaavat tulevaisuutta vielä isommin.

Hiltunen on huolissaan siitä, että ilmastonmuutos, ekokriisi ja biodiversiteetin heikkeneminen ovat keskustelussa jääneet pandemian ja sodan jalkoihin.

– Ne voivat eskaloida uusia kriisejä muun muassa luonnonkatastrofien, pakolaisvirtojen ja uusien pandemioiden muodossa.

Esimerkiksi lajikato, elinympäristöjen pirstoutuminen ja villieläinten elintilan pieneneminen voivat johtaa uusiin eläimistä ihmisiin tarttuviin tauteihin eli zoonooseihin ja ne puolestaan voivat aiheuttaa yhä uusia pandemioita.

Hiltunen löytää poikkeuksellisista ajoista hyvääkin. Pandemia opetti ihmiset varautumaan.

Esimerkiksi yrityksissä ennakointi on lisääntynyt niin, että se näkyy futuristin työkalenterissakin: Hiltusta on pyydetty aiempaa enemmän puhumaan tulevaisuudesta ja sen ennakoinnista.

Myös suomalaisten empatiantunne on Hiltusen mielestä kasvanut.

– Kriisit tapahtuvat usein jossain muualla kuin Euroopassa, jolloin niitä on ollut helpompi ulkoistaa. Ukrainan kriisi on saanut ajattelemaan, että tämä voisi tapahtua minullekin, että minäkin voisin joutua lähtemään Suomesta, ja miten minut silloin otettaisiin vastaan, Hiltunen sanoo.

Henkilö

Elina Hiltunen

Tulevaisuustutkija ja kirjailija.

Kauppatieteiden tohtori, kemian diplomi-insinööri, jatko-opiskelija Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Valittu maailman 50 johtavan naisfuturistin joukkoon (Forbes, 2020).

Kirjoittanut useita kirjoja muun muassa tulevaisuuden megatrendeistä, kuluttamisen ilmiöistä ja teknoelämästä.

Suomen tulevaisuudet -kirja yhdessä Jarno Limnellin ja Mikko Dufvan kanssa on juuri ilmestynyt.

Asuu perheineen Espoossa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut