Yksittäiset punkit eli puutiaiset ovat jo lähteneet liikkeelle. Ne heräävät viidessä lämpöasteessa. Kun ilma viilenee, nämä hämähäkkieläimet menevät taas piiloon, kertoo Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtori Eero Vesterinen.
Hän kertoo, että Punkkiliveen on tullut muutamia havaintoja 30 viime päivän ajalta. Se on Turun yliopiston tutkijoiden ja Pfizerin yhteistyössä kehittämä selainpohjainen palvelu, joka otettiin käyttöön viime toukokuussa. Kuka tahansa voi ilmoittaa sinne puutiaishavaintonsa tuoreeltaan.
Vesterinen muistuttaa, että vaikka auringonpaisteisella terassilla lämpöä on ollut reilusti yli 10 astetta, ei maaperä ole vielä lämmennyt samalla tavalla. Maassa on vielä paljon luntakin, joten punkkien liikkeelle lähtö on hyvin paikallinen ilmiö.
– Riski kohdata punkki on edelleen pieni. Kaikki punkit eivät herää samaan aikaan, mutta viiden asteen lämpötilaa maaperässä pidetään ratkaisevana niiden liikkeelle lähtöön. Kun lämpöä on enemmän, punkkihavainnotkin lisääntyvät.
Tähän aikaan vuodesta ihmisiä suojaavat punkeilta vaatteet, mutta sitä etua ei ole koirilla ja kissoilla. Sen vuoksi Evidensia eläinlääkäripalvelut neuvoo tiedotteessaan, että punkkiin kannattaa jo varautua lumettomilla paikoilla.
Lemmikit kannattaa suojata punkkeja vastaan heti ilmojen lämmetessä ja tehdä säännöllisesti punkkitarkastus.
– Mitä kauemmin punkki ehtii olla kiinnittyneenä eläimeen, sitä suurempi riski eläimellä on saada tartunta. Kannattaa panostaa punkeilta suojautumiseen ja irrottaa kiinnittyneet punkit lemmikistä mahdollisimman pian, sanoo tiedotteessa Evidensian pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio.
Lemmikkiä voi suojata punkkitartunnoilta suun kautta annettavalla tabletilla, niskaan iholle laitettavalla valeluliuoksella ja punkkipannalla. Tiedotteen mukaan suurin osa lääkkeistä tappaa punkin sen kiinnityttyä ihoon, mutta osa karkottaa punkin jo ennen kiinnittymistä.
Punkkikausi kestää Suomessa jopa helmi–maaliskuusta joulukuuhun saakka, lämpötilasta riippuen. Enimmillään punkkeja on yleensä alkukesästä touko- ja kesäkuussa sekä myöhäiskesällä. Heinäkuussa niitä on niukemmin. Muulloinkin, jos on kuivaa, punkit menevät piiloon.
– Punkit eivät ole hävinneet Suomesta mihinkään. Niitä on jopa aikaisempaa enemmän ja ne ovat levittäytyneet ympäri maan. Punkkiliveen on kertynyt hillitön määrä havaintoja eri puolilta maata. Niistä on tehty havaintoja Rovaniemeltä asti.
Vesterinen huomauttaa, ettei Punkkilive kerro suoraan siitä, kuinka paljon alueella on punkkeja. Punkkilive kertoo vain sen, missä ihminen ja punkki ovat kohdanneet.
Vesterinen pitää Punkkiliveä kuitenkin hyvin tärkeänä. Sitä kautta tutkijat saavat tietoa, missä ainakin on punkkeja.
– Punkkilive on tärkeä senkin takia, että sitä kautta voidaan jakaa tietoa punkeista ja niiden levittämistä taudeista.
Punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta (TBE). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on määritellyt, millä alueilla asuvat saavat maksuttoman TBE-rokotteen. Sen lisäksi THL on antanut suosituksen siitä, millä alueilla itse maksettavaksi tuleva rokote kannattaa ottaa.
Vesterinen sanoo, että punkkien vuoksi kannattaa käyttää tervettä järkeä.
– Kun ilma tästä kesään kohti lämpenee, kannatta luonnossa liikkuneiden tehdä punkkisyyni. Luonnossa liikkumisen hyödyt ovat minun mielestäni suuremmat kuin siitä tulevat haitat. Punkkien vuoksi en kannata lopettaa luonnossa kulkemista.
Punkit ovat pakkasen kestäviä hämähäkkieläimiä, jotka elävät talven tokkuraisina karikkeessa. Vesterisen mukaan niiden talvehtimista on yritetty selvittää tarkemmin, mutta niiden keskittymiä ei ole paljoa löydetty. Niitä on etsitty esimerkiksi muurahaispesistä.
