Tällä suojatiellä tapahtuu eniten onnettomuuksia Helsingissä - Pirkko, 82: ”Tuo edellinen vasta vaarallinen onkin”
4
– Tätä risteystä me emme pidä vaarallisena, mutta tuo viereinen on, sanoo Itäkeskuksen Turunlinnantiellä viikkiläinen Tuulikki Kumpula, 76, (vas.). Vieressä ystävä Pirkko Niemi, 82. Sanna Jompero-Lahokoski
Katso isompi kuvaTurunlinnantien poikkikadulla Olavinlinnantiellä sijaitsee koulu ja uimahalli. Sanna Jompero-Lahokoski
Katso isompi kuvaItäkeskuksessa asuva Thomas Lindgren ei ole joutunut Turunlinnantiellä onnettomuuteen, mutta tietää, että katu on vilkas. – Kyllä tämä vaarallinen on. Sanna Jompero-Lahokoski
Katso isompi kuvaEniten auto-onnettomuuksia on viime vuosina tapahtunut Itäväylän ja Kehä ykkösen risteyksessä Itäkeskuksessa. Sanna Jompero-Lahokoski
Onnettomuudet: HU listasi Helsingin vaarallisimmat suojatiet ja risteykset.
Sanna Jompero-Lahokoski
| Päivitetty
Helsingissä on useita vaarallisia suojateitä ja risteyksiä, joissa tapahtuu muita enemmän jalkakulku- ja auto-onnettomuuksia.
Yksi jalankulkijoille vaara-alttein suojatie sijaitsee Itäkeskuksessa.
Vuosina 2011–2020 suojatiellä tapahtui kuusi onnettomuutta, jossa jalankulkija oli mukana. Tiedot käyvät ilmi Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta, jonka kaupunginhallitus hyväksyi kaksi viikkoa sitten. Ohjelma sisältää lukuisia turvallisuuden parantamismuutoksia.
Turunlinnantie Itäkeskuksen bussiterminaalilta päin. Sanna Jompero-Lahokoski
Suojatietä kauppakeskus Itikselle päin ylittämässä olevat ystävykset Pirkko Niemi, 82, ja Tuulikki Kumpula, 76, tunnistavat ilmiön.
– Kyllä tämä vilkas on. Tällä suojatiellä on vielä hyvä näkyvyys, mutta tuo edellinen se vasta vaarallinen onkin, Niemi sanoo ja osoittaa Turunlinnantien ja Olavinlinnantien risteystä.
Olavinlinnantiellä sijaitsee koulu ja uimahalli.
– Autot tulevat alamäkeä bussiterminaalilta päin ja vauhti kasvaa, jatkaa Kumpula.
Niemi kertoo tietävänsä vakavan onnettomuustapauksen risteyksessä.
– Autoilijoiden käytös on tosin mielestäni parantunut. Pääsääntöisesti he ovat hyvin kohteliaita ja antavat tietä. Olisikohan se tämä harmaa pää, Niemi naurahtaa.
Naisten vaaralliseksi ristimää suojatietä parhaillaan kävellen lähestyvä itäkeskuslainen Thomas Lindgren sanoo ymmärtävänsä puheet onnettomuusalttiista paikasta.
– Kyllä tämä saattaa olla vaarallinen. Sama se on nämä muutkin suojatiet. Kaistoja on paljon.
Jalankulkija ylittää yhteensä neljä kaistaa päästäkseen tien toiselle puolelle.
Yli-Seppälä löytää Turunlinnantien onnettomuuksiin monta syytä.
– Kadulla on kaksi samansuuntaista ajokaistaa. Tämä lisää onnettomuusriskiä. Myös jalankulkijoita on paljon. Autoilijoiden nopeudet voivat nousta, koska suojateiden kohdilla ei ole hidasteita eikä liikennevaloja.
Yli-Seppälä puhuu giljotiini-ilmiöstä. Vaaratilanne syntyy, kun kaksikaistaisella tiellä ensimmäinen auto antaa jalankulkijalle tilaa, mutta viereistä kaistaa ajava ei anna.
Turunlinnantien liikenneturvallisuus tulee paranemaan. Itäkeskuksen bussiterminaali siirtyy remontin myötä väliaikaisesti Turunlinnantielle, jonne on tulossa hidasteita ja liikenneympyröitä. Muutostyöt saattavat alkaa jo tänä vuonna.
Muut onnettomuustilastojen kärjessä olevat suojatiet ovat Hämeentien ja viidennen linjan, Mannerheimintien ylittävä suojatie Kaivokadun risteyksessä ja suojatie Kaivokadulla Rautatieaseman edustalla. Kullakin suojatiellä tapahtui vuosina 2011–2020 viisi onnettomuutta, joissa jalankulkija loukkaantui.
– Kaikissa näissä on paljon jalankulkijoita ja myös kohtuullisen paljon autoliikennettä. Kaksi kolmasosa poliisin tietoon tulevista onnettomuuksista tapahtuu suojatiellä, Yli-Seppälä jatkaa.
Hämeentie on sittemmin muutettu joukkoliikennekaduksi. Kaivokadun liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan, kun Kruunusiltojen pikaratikan reitti jatketaan keskustaan.
Vuosina 2011–2020 jalankulkijaonnettomuuksia on tapahtunut noin 500 suojatiellä Helsingissä. Onnettomuudet jakautuvat tasaisesti ympäri kaupunkia. Helsingissä on yhteensä noin 9 000 suojatietä.
Turunlinnantiellä on useita suojateitä. Kaikki ovat vilkkaita, sillä kulkijoita ja autoliikennettä on paljon. Sanna Jompero-Lahokoski
Eniten auto-onnettomuuksia viimeisen viiden vuoden aikana tapahtui niin ikään Itäkeskuksessa, Itäväylän ja Kehä ykkösen risteyksessä. Poliisille ilmoitettuja onnettomuuksia kirjattiin vuosina 2016–2020 yhteensä 45.
– Isoin syy on se, että risteyksessä on niin paljon liikennettä. Risteyksessä kaksi vilkasliikenteistä tietä risteää. Yhtä selittävää tekijää onnettomuuksille ei ole löytynyt. Jonkin verran ajetaan punaisia päin.
Risteykseen suunnitellaan alun perin suunnitellun eritasoliittymän sijaan liikennevaloliittymää, jossa on muutettu kaista- ja muita liikennejärjestelyjä nykyistä turvallisemmiksi.
Myös Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksessä Vallilassa tapahtuu paljon auto-onnettomuuksia. Sanna Jompero
Seuraavaksi suurimmat vaaran paikat tilastojen valossa löytyvät kantakaupungista. Topeliuksenkadun ja Tukholmankadun risteyksessä tapahtui viiden vuoden aikana 37 auto-onnettomuutta, Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksessä 34 ja Mannerheimintien ja Lönnrothinkadun risteyksessä 29.
– Viidentenä on Kehä ykkösen ja Vihdintien risteys, Yli-Seppälä toteaa.
Vuosina 2016–2020 risteyksessä tapahtui 29 kolaria. Tilastoihin on kirjattu kaikki 50 metrin säteellä risteyksen keskipisteestä tapahtuneet onnettomuudet. Yli-Seppälän mukaan yhdistävää onnettomuuspaikoissa on se, että kaikki ovat vilkasliikenteisiä risteyksiä.
– Topeliuksenkadun risteyksessä on ollut paljon ratikan ja auton välisiä onnettomuuksia. Kääntyvä auto ei ole huomannut takaapäin tulevaa ratikkaa.
Liikenneonnettomuudet Helsingissä ovat viime vuosina olleet laskussa. Vuosina 2015–2019 Helsingissä tapahtui keskimäärin 370 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Esimerkiksi 1970-luvulla määrä oli pahimmillaan yli 1 700 ja 2000-luvun alussa keskimäärin 615 onnettomuutta vuodessa.
Onnettomuuksissa on kuollut vuosittain keskimäärin kuusi ja loukkaantunut 443 henkilöä, joista 20 vakavasti. Autokuskit olivat onnettomuuksissa uhreina muita tienkäyttäjäryhmiä useammin. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuus uhreista oli reilu kolmannes. Eniten uhreja asukasmäärään suhteutettuna on 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä.
– Luvuissa on kirjattu vain poliisin tietoon tulevat onnettomuudet. Kaikki eivät tule poliisin tietoon. Esimerkiksi jos kaatuu sähköpotkulaudalla tai kaatuu polkupyörällä yksin, tällaisia harvoin ilmoitetaan poliisille, Yli- Seppälä muistuttaa.
Helsingissä loukkaantui esimerkiksi vuonna 2019 yhteensä 74 jalankulkijaa ja 78 pyöräilijää.
Vuosina 2010–2019 tieliikenteessä Helsingissä kuoli eniten jalankulkijoita (43%), sitten autonkuljettajia (24%), moottoripyöräilijöitä (12%) ja polkupyöräilijöitä (11%).