Tällä suojatiellä tapahtuu eniten onnettomuuksia Helsingissä - Pirkko, 82: ”Tuo edellinen vasta vaarallinen onkin”

Onnettomuudet: HU listasi Helsingin vaarallisimmat suojatiet ja risteykset.

Helsingissä on useita vaarallisia suojateitä ja risteyksiä, joissa tapahtuu muita enemmän jalkakulku- ja auto-onnettomuuksia.

Yksi jalankulkijoille vaara-alttein suojatie sijaitsee Itäkeskuksessa.

– Ykkösenä on Turunlinnantien suojatie Puhoksen ostarin kohdalla, toteaa kaupunkiympäristön liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä.

Vuosina 2011–2020 suojatiellä tapahtui kuusi onnettomuutta, jossa jalankulkija oli mukana. Tiedot käyvät ilmi Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta, jonka kaupunginhallitus hyväksyi kaksi viikkoa sitten. Ohjelma sisältää lukuisia turvallisuuden parantamismuutoksia.

Suojatietä kauppakeskus Itikselle päin ylittämässä olevat ystävykset Pirkko Niemi, 82, ja Tuulikki Kumpula, 76, tunnistavat ilmiön.

– Kyllä tämä vilkas on. Tällä suojatiellä on vielä hyvä näkyvyys, mutta tuo edellinen se vasta vaarallinen onkin, Niemi sanoo ja osoittaa Turunlinnantien ja Olavinlinnantien risteystä.

Olavinlinnantiellä sijaitsee koulu ja uimahalli.

– Autot tulevat alamäkeä bussiterminaalilta päin ja vauhti kasvaa, jatkaa Kumpula.

Niemi kertoo tietävänsä vakavan onnettomuustapauksen risteyksessä.

– Autoilijoiden käytös on tosin mielestäni parantunut. Pääsääntöisesti he ovat hyvin kohteliaita ja antavat tietä. Olisikohan se tämä harmaa pää, Niemi naurahtaa.

Naisten vaaralliseksi ristimää suojatietä parhaillaan kävellen lähestyvä itäkeskuslainen Thomas Lindgren sanoo ymmärtävänsä puheet onnettomuusalttiista paikasta.

– Kyllä tämä saattaa olla vaarallinen. Sama se on nämä muutkin suojatiet. Kaistoja on paljon.

Jalankulkija ylittää yhteensä neljä kaistaa päästäkseen tien toiselle puolelle.

Yli-Seppälä löytää Turunlinnantien onnettomuuksiin monta syytä.

– Kadulla on kaksi samansuuntaista ajokaistaa. Tämä lisää onnettomuusriskiä. Myös jalankulkijoita on paljon. Autoilijoiden nopeudet voivat nousta, koska suojateiden kohdilla ei ole hidasteita eikä liikennevaloja.

Yli-Seppälä puhuu giljotiini-ilmiöstä. Vaaratilanne syntyy, kun kaksikaistaisella tiellä ensimmäinen auto antaa jalankulkijalle tilaa, mutta viereistä kaistaa ajava ei anna.

Turunlinnantien liikenneturvallisuus tulee paranemaan. Itäkeskuksen bussiterminaali siirtyy remontin myötä väliaikaisesti Turunlinnantielle, jonne on tulossa hidasteita ja liikenneympyröitä. Muutostyöt saattavat alkaa jo tänä vuonna.

Muut onnettomuustilastojen kärjessä olevat suojatiet ovat Hämeentien ja viidennen linjan, Mannerheimintien ylittävä suojatie Kaivokadun risteyksessä ja suojatie Kaivokadulla Rautatieaseman edustalla. Kullakin suojatiellä tapahtui vuosina 2011–2020 viisi onnettomuutta, joissa jalankulkija loukkaantui.

– Kaikissa näissä on paljon jalankulkijoita ja myös kohtuullisen paljon autoliikennettä. Kaksi kolmasosa poliisin tietoon tulevista onnettomuuksista tapahtuu suojatiellä, Yli-Seppälä jatkaa.

Hämeentie on sittemmin muutettu joukkoliikennekaduksi. Kaivokadun liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan, kun Kruunusiltojen pikaratikan reitti jatketaan keskustaan.

Sähköpotkulautojen käyttöön raju muutos Helsingissä – näin voit välttää pysäköintisakon

Vuosina 2011–2020 jalankulkijaonnettomuuksia on tapahtunut noin 500 suojatiellä Helsingissä. Onnettomuudet jakautuvat tasaisesti ympäri kaupunkia. Helsingissä on yhteensä noin 9 000 suojatietä.

Eniten auto-onnettomuuksia viimeisen viiden vuoden aikana tapahtui niin ikään Itäkeskuksessa, Itäväylän ja Kehä ykkösen risteyksessä. Poliisille ilmoitettuja onnettomuuksia kirjattiin vuosina 2016–2020 yhteensä 45.

– Isoin syy on se, että risteyksessä on niin paljon liikennettä. Risteyksessä kaksi vilkasliikenteistä tietä risteää. Yhtä selittävää tekijää onnettomuuksille ei ole löytynyt. Jonkin verran ajetaan punaisia päin.

Risteykseen suunnitellaan alun perin suunnitellun eritasoliittymän sijaan liikennevaloliittymää, jossa on muutettu kaista- ja muita liikennejärjestelyjä nykyistä turvallisemmiksi.

Seuraavaksi suurimmat vaaran paikat tilastojen valossa löytyvät kantakaupungista. Topeliuksenkadun ja Tukholmankadun risteyksessä tapahtui viiden vuoden aikana 37 auto-onnettomuutta, Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksessä 34 ja Mannerheimintien ja Lönnrothinkadun risteyksessä 29.

– Viidentenä on Kehä ykkösen ja Vihdintien risteys, Yli-Seppälä toteaa.

Vuosina 2016–2020 risteyksessä tapahtui 29 kolaria. Tilastoihin on kirjattu kaikki 50 metrin säteellä risteyksen keskipisteestä tapahtuneet onnettomuudet. Yli-Seppälän mukaan yhdistävää onnettomuuspaikoissa on se, että kaikki ovat vilkasliikenteisiä risteyksiä.

– Topeliuksenkadun risteyksessä on ollut paljon ratikan ja auton välisiä onnettomuuksia. Kääntyvä auto ei ole huomannut takaapäin tulevaa ratikkaa.

Järkyttävä video poliisilta: "Tällä suorituksella lähti kortti ja 21 päiväsakkoa" – Lastenvaunujen työntäjä vaarassa suojatiellä

Liikenneonnettomuudet Helsingissä ovat viime vuosina olleet laskussa. Vuosina 2015–2019 Helsingissä tapahtui keskimäärin 370 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Esimerkiksi 1970-luvulla määrä oli pahimmillaan yli 1 700 ja 2000-luvun alussa keskimäärin 615 onnettomuutta vuodessa.

Onnettomuuksissa on kuollut vuosittain keskimäärin kuusi ja loukkaantunut 443 henkilöä, joista 20 vakavasti. Autokuskit olivat onnettomuuksissa uhreina muita tienkäyttäjäryhmiä useammin. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuus uhreista oli reilu kolmannes. Eniten uhreja asukasmäärään suhteutettuna on 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä.

– Luvuissa on kirjattu vain poliisin tietoon tulevat onnettomuudet. Kaikki eivät tule poliisin tietoon. Esimerkiksi jos kaatuu sähköpotkulaudalla tai kaatuu polkupyörällä yksin, tällaisia harvoin ilmoitetaan poliisille, Yli- Seppälä muistuttaa.

Helsingissä loukkaantui esimerkiksi vuonna 2019 yhteensä 74 jalankulkijaa ja 78 pyöräilijää.

Vuosina 2010–2019 tieliikenteessä Helsingissä kuoli eniten jalankulkijoita (43%), sitten autonkuljettajia (24%), moottoripyöräilijöitä (12%) ja polkupyöräilijöitä (11%).

Uuden marketin edustalle syntyi Helsingissä vaarallinen liikennesumppu – "Siinä saa autoilija olla tosi tarkkana"

Liikenneturvallisuus

Ensin vakavat onnettomuudet puoleen, sitten kuolemat nollaan

Kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuun alussa Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman vuosille 2022–2026.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä puolittuu vuoden 2020 tasosta.

Liikennekuolemien ja vakavien onnettomuuksien määrä tulisi saada nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Kehittämisohjelman toimenpiteiksi on listattu muun muassa liittymien, risteysten ja kadunylitysten turvallisuuden parantaminen sekä liikenteen rauhoittaminen.

Toimenpiteissä kiinnitetään erityistä huomiota lasten, nuorten, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen.

Tavoite on Euroopan laajuinen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut